Lion Sleeps Tonight

 

Hei nyt oikeesti, voisko blogger koetella mun hermojani vielä vähäsen enemmän? Ne ei äsken meinanneetkaan mennä, kun täyttelin äsken jonkun kivan kyselyn ja sitten se otti, ja katosi johonkin bittiavaruuteen. No, saatte lukea sen joku toinen kerta, kun mä oon rauhottunu sen verran, että jaksan ja viitsin täytellä sen uudestaan. Sen jälkeen sain vielä hakata näppistäni pää punasena ja ärräpäitä lukien, että sain tuon hikisen hippovideon tähän. 

Tuntu ihan oikeesti sille, että verenpaine kohoaa pilviin ja isken pian nyrkin monitorista läpi, vaan onneksi loppui mokomat tekniset ongelmat. Mä olisin muuten joutunu tosissani harkitsemaan jonkun sorttista vihanhallintakurssia.

Ja koska minulla on soinu tuo biisi jo puolen iltaa päässä, ajattelin jakaa sen kaikkien kanssa. Kesällä vedettiin Marken kanssa tuo koreografia Sernan ikkunan alla. Minä olin koira ja Marke hippo. Kyllä meistä vielä esiintyviä taiteilijoita tulee, kun vielä pikkusen harjotellaan!

 

Tiijättekö...

... Mikä tällä hetkellä vituttaa ja aika paljon? No se, rakkaat lukijat, kun minun bloggeri ei suostu päivittämään tuohon ensimmäiselle sivuille kuin osan niistä blogeista, joihin minä oon klikkautunu lukijaksi. Siis mun tekis nyt suoltaa suu vaahdossa sammakoita ja riehua kun merimies, mutta kun ei se mahda auttaa mitään. Että joo, eihän mikään toimi aina.Vaan kun tämä ei vissiin halua toimia ikinä kokonaan kunnolla! En minä huvikseni kiinnostavien blogien kohdalla klikkaile että "lue", joten olis mukavaa sitten ihan kertavilkaisulla nähä, että mihinkä on oikeesti tullu jotain uutta luettavaa. Rasittavaa, jos kaikki pitää käydä erikseen läpi. 

Pienet on siis minunkin murheeni. Vartin päästä juna on Turussa ja minä pääsen omaan huusholliin. Jos arvata saa, niin jääkaapissa on tuskin sitäkään maitopurkkia, jonka torstaina lähtiessäni ostin sinne, että on jotain mitä kipata murojen sekaan tänä iltana ja huomenaamulla. Tod. näk. kuulen jonkun No mä ostan sulle uuden, jos se kerran on yhdestä maitopurkista kii, tai En mää jaksanu mennä kauppaan kun en mää sillai mitään ruokaa laittanukaan. Juu ei oo pakko, mut minusta olis kiva, että ois jotain safkaa kun on reissannu koko pirun päivän. 

Noh, ehkä mä en nyt riehu enää enempää, ennen kun mä olen käynyt kotona todistamassa, mikä siellä on meininki. Vaan kun pahoin pelkään, että just noinhan siellä on käyny.