Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuvotus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuvotus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 24. helmikuuta 2012

Siis ihan oikeesti

Nyt on pakko lopettaa tämä jatkuva syöminen ja mässäily, kun en enää kestä kattoa kuvaani peilistä. Kun loppuu loma, niin loppuu kaikki muukin. Tämän rouvan on pakko potkia ittensä välillä lenkille tai sitten jumpata hikipäässä kotona jumppavideon kanssa, karkkien ja muitten herkkujen mussuttamisen on loputtava.

Onneksi on olemassa, teetä, hedelmäsoseita, hedelmiä, vissyä ja laittilimua. Jos ainakin sais tämän jäätävän turvotuksen pois ja kehtaisi taas kattoo itteensä peiliin. En oo uskaltanu kävellä vaakaa päinkään viimeseen vuoteen, kun pelkään niitä lukuja. Sekin on maaliskuun puolivälissä väistämättä edessä, kun pitää käydä diabeteskontrollissa.


Viime keväänä pudotin viis kiloa, eikä se loppujen lopuksi ollut edes vaikeeta. Niitten takasinsaaminen oli vielä helpompaa, että jos nyt saisi vähän pysyvämpiä lopputuloksia. Eihän se ole kiinni mistään muusta, kun musta ittestäni. Kun mä vaan jaksaisin, kun mä vaan viitsisin.

Mä vaan vihaan tätä tunnetta, kun vilkasen peiliin ja sen jälkeen tekee mieli tunkea sormet kurkkuun tai vetää ittensä kokonaan vessasta alas. Yök, yök ja yök. 

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Kylmä ja haisee pahalle!

Mä olin kaks viikkoa sitten kipeenä. 

Ja arvatkaas, miten tämä sunnuntai on menny?


Ei, mulla ei oo rapula. En tiijä mikä mahapöpö mul nyt on iskeny, mutta olo on ihan kamala. Pahempi, kun siinä kuuluisassa rapulassa. Tähän mennessä oon purjonnu pihalle kaiken, mitä oon syöny ja teen kyllä taas semmosta kuolemaa, ettei oo tosikaan. Mun nokassa haisee oksennus ja mun mielestä meidän makkari haisee vanhalle likaselle ukolle. Isäntä ei kommentoinu tähän oikeastaan mitään, kun sille ruikutin. Näin sen ilmeestä kyllä, että se ei ihan allekirjottanu tota mun jälkimmäistä väitettäni.

Mä vapisen koko ajan, palelelee ihan hirveesti. Kuumetta oon mittailu koko ajan, pientä lämpöä näyttäis nostavan, mutta ei vielä kuumeen puolelle asti. Isäntä ei nyt selkeesti ymmärrä, että sen pitäs nyt hääriä mun ympärillä ja nyt sais pitää sylissä ja kainalossa ja silittää ja voivotella mun kans. Pöh, mikä mies. Mutta toi se mulle sentäs jaffaa jääkaapista, kun väänsin itkua vessan lattialla ja murehdin tätä henkiinjäämistäni. 

Perkele, mä niin toivon, että tää menee ohi aamuun mennessä. Mä en millään jaksais alkaa sairastelemaan ja lähtee haeskelemaan jotain saikkelappua. Jotenkin on vaan semmonen fiilis, että jos on kaks viikkoa sitte viimeks ollu kipee ja nyt taas, niin vois ehkä olla ihan syytäkin piipahtaa siellä arvauskeskusessa ihmeteltävänä.

Mä odotan, että kello kulkis vielä muutaman hassun tunnin eteenpäin, sit mä voisin käydä suihkussa ja painuu yöunille. Paan kyl kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että tää menis nyt sitten ihan tässä illan aikana ohi ja huomenna oon taas ihan kunnossa.

Mä kyllä toki olisin oikein mielelläni viettäny sunnuntaini jotenkin muutenkin, kun pää vessanpöntössä.

torstai 17. marraskuuta 2011

Mikä tätä maailmaa oikein vaivaa?

Töistä tultua huomasin, että postiluukusta oli tipahtanu uusin MeNaiset. Varttipaskalla sitten lueskelin sitä ja meinasin ihan oikeasti alkaa voimaan huonosti. Siinä oli iso juttu siitä, miten yleistä seksin ostaminen (tai sen yrittäminen) teini-ikäisiltä on. Siis aikuiset miehet tarjoaa 14-vuotiaille ja sitä vanhemmille rahaa, alkoholia, tupakkaa, vaatteita tai muita hyödykkeitä suihinottoa, käsihommia tai ihan selkeää panoa vastaan. Tätä ei ainoastaan kysellä viikonloppuiltojen hämärinä myöhäistunteina, vaan ihan keskellä kirkasta arkipäivääkin on ostotarjouksia sadellut joillekin nuorille.

Siis mikä vittu tätä maailmaa vaivaa? Eikö sitä petikumppania aikuisille löydy ihan omastakin ikäluokasta? Tai ihan vaikka ylipäänsäkin täysi-ikäisten joukosta? Okei, kyllä moni teini-ikäinen ehkä näyttää ja vaikuttaa kypsemmältä kuin onkaan, mutta silti. Miten kukaan voi oikeesti vajota niin alas. Mä en näe tilannetta ollenkaan suotavampana, vaikka olisi niin päin, että niitä nautintopalveluksia olisi ihan itse tultu tarjoamaan. Jokaisen täysivaltaisen aikuisen pitäisi ymmärtää, mihin sitä oikein ollaan rupeamassa. 

Nykyään jopa netissä harrastettu "nettiseksi" alle 16-vuotiaan kanssa katsotaan lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Nyt kyllä allekirjoittanut itsekin myöntää, että tokihan sitä on kaverin kanssa hihitellen kirjoiteltu niille kiimaisille äijille mitä härskimpejä juttuja silloin, kun ikää oli kymmenisen vuotta vähemmän kuin nyt. Ihan mukavaa viihdettä. Joku kerta tuli "sovittua treffit" Kuopion torille kahden lähemmäs kolmikymppisen äijän kanssa, jotka olivat kimppakivan perässä. Toivottavasti eivät kovin kaukaa paikalle ajelleet, itsehän kökötin turvallisesti kotona usean sadan kilometrin päässä. Ihan mukavaa viihdettähän se oli, en minä sillä. 

Enemmän mua kuvottaa ne aikuiset, jotka lähtee netissäkään ehdottelemaan jopa omien lastensa ikäisille nuorille yhtään mitään. Hyi, sanon minä. Oksettavaa. Ja ei, en katso suuria ikäeroja parisuhteissa pahalla, kunhan molemmat osapuolet tietää mitä tekee ja se nuorempikin osapuoli alkaa olla täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Omasta kokemuksesta sanottakoon, että olin muutamaa kuukautta vajaa 18, kun aloin tuon kymmenen vuotta vanhemman Isännän kanssa pitää yhtä. Mun mielestä parisuhteessa, missä toinen on vaikka 20 ja toinen 40 ei ole mitään pahaa. Mutta jos toinen on 15 ja toinen 35, se alkaa kuulostaa jo vähän härskiltä... Noh, nämähän ovat vaan minun mielipiteitäni ja ehkä kärkeviäkin semmoisia. 

 Toinen asia, mikä saa mut voimaan pahoin, on nämä viime aikaiset kohinat Itsenäisyyspäivän vastaanotosta ja siitä, miten toisia kuvottaa katsella kahden saman sukupuolen edustajan tanssahtelevan lattialla keskenään. Menkää nyt vittu sinne pieniin mieliinne ja aukaskaa ne silmät. Ihmisiähän me kaikki vaan ollaan. Minun mielestäni se antaa meille kaikille oikeuden rakastaa juuri sitä ihmistä, mikä itsestä oikeimmalta tuntuu. Nyt joku voisi kysyä, että miksi heterosuhteessa elävä nainen paahtaa tästä aiheesta. Kyllä, heterosuhteessa elävä, mutta jos vastaan olisi jossain elämän vaiheessa kävellyt joku Isännän kaltainen Emäntä, niin tilanne olisi kokonaan toinen. Mulla ei oo koskaan ollu tapana sukupuolta tuijottaa, kun on kiinnostus toiseen ihmiseen heränny. Tästä aiheesta en jaksa alkaa paahtaa tällä kertaa enempää, ehkä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...