Mahtava meno

Oh my. Lueskelin tässä noita vanhempia merkintöjäni ja ainakin tämä postaus sai mut hymyilemään. Enpä olisi kirjottaessani mokomaa uskonu.

Mä istun tässä edelleenkin lenkkivaatteissani, ulkovaatteita lukuunottamatta. Tänään kulki vähän huonommin, kuin toissapäivänä, mutta jaksoin kuitenkin jotenkuten. Ei tullu itku, ei angstia eikä epätoivoa. Mä alotin sen hemmetin juoksukoulun alusta ja nyt on vissiin menossa neljäs viikko. Silloin ekaa kertaa alottaessani meinasin oikeesit kuolla, kun piti juosta kaks minuuttia. Olin ihan sairaan huonossa kunnossa, hävettää jopa myöntää. Nyt mä jaksan juosta sen kymmenisen minuuttia, ennen kun alan tehä hidasta kuolemaa. Eihän mun vauhtini tietenkään mitään päätä huimaavaa ole, mutta hölkkää kuitenkin. 

Mä huomasin kunnon kohentumisen siinäkin, että me oltiin tänään lasten kans luistelemassa. Huitelin siellä jäällä tunnin verran menemään, eikä mun tuntunu se missään. Toki mun tuli lämmin, niinku kuuluuki tulla, mutta ei sattunu jalkoihin, ei menny lihakset jumiin tai mitään. Oli ihan sikamaisen mahtava tunne, voisko tää nyt ihan oikeesti onnistua? 

Multa on aika moni työkaveri kysyny, että olenko mä laihtunu. Samoin Sil totesi mulle äsken, että hän katto jo viimeksi mun siellä käydessä, että mä olin hoikistunu ja näytin paljon terveemmältä. Okei, sille musta tuntuukin. Terveemmälle siis. Hoikistumisen mä huomaan siinä, että mun kesällä ostamat farkut on mulle isot. Kyllä, ne mun ihanan pornonpinkit farkut, jotka meni kesällä kiinni nippanappa. Nyt ne ei istu mulle enää ollenkaan, mutta mukavampi näin päin. 

Niin, elokuun puolen välin jälkeen multa on lähteny kahdeksan kiloa. Juoksukoulua on vielä muutama viikko jäljellä, sen jälkeen mun pitäs vaan saada pidettyä se tahti, että lähden sinne lenkille, vaikkei jääkaapin ovessa välttämättä valmista ohjelmaa olekaan. Koska mä tosiaankin haluaisin vielä saada muutamia kiloja pois ja sen jälkeen pidettyä itteni siinä kunnossa, etten syksyllä paina saman verran, kun painoin loppukesästä. 

Mun pitäs kaivaa vaatekaapin syövereistä esiin yks punanen minihame, minkä ostin Tampereelta kirppikseltä kesällä. Marke kursi siihen muutamia kuminauhoja, kun se oli mulle sillon ihan auttamattoman pieni, josko se nyt menis vähän paremmin päälle. Tai no, ainakin mahanlitistyskalsareitten kanssa uskoisin menevän! Mä niin tahdon iskee sen rytkyn päälleni viikonloppuna.

Jaa, että miksikö mä isken viikonloppuna päälleni hameen, joka päällä näytän varmaan ihan maksulliselta?! No koska luvassa on jotain ihan übermahtavaa! Me nimittäin startataan Main kanssa lauantaina aamusti auto, ja lähdetään ajelemaan kohti Tamperetta. Koukataan matkalla Sernalandian kautta ja noukitaan Serna kyytiin ja sit kaahataan Marken ihmemaahan. Ja illalla me mennään koko lauma kattoo Cheekiä! Että olenko ees odottanu, mä oon tykästyny siihen artistiin ihan sikana. Olkoonkin sitten persoonaltaan miten ylpee ja ärsyttävä tahansa, muhun uppoo se musiikki, kun kuuma veitsi voihin. En ois kyllä ikinä uskonu sanovani tätä tuon genren edustajan kohdalla. 

Mutta niin. Ulkona sataa lunta, toivottavasti ei sada niin paljon, että bussit jumittuu lumikaaokseen aamulla ja mun töihinmeno on yks tuskien taival. Mut sen verran vois kyl tulla, että päästäis mukuloitten kanssa laskemaan mäkeä. Illalla tarvii taas painaltaa lenkille, mutta enköhän minä siihen taas kykene. 

Mulla on niin pirun hyvä fiilis!

Jeah, elossa ollaan edelleen, vaikka täällä on vähän hiljaista ollukin. Mulla ei vaan nyt juuri tunnu olevan oikein mitään sanottavaa, joten hiljaiselo saattaa hetken jatkuakin. Mut älkää hätääntykö (tai juhliko), en mä tätä kokonaan ole lopettamassa. Kaikki on hyvin, viikonloppuna tiedossa pikkujoulut ja ainakin neljälle seuraavallekin tiedossa jotain ohjelmaa. Taitaa olla se joulunalusvkonloppu, kun tämä muikkeli lepää laakereillaan koko viikonlopun. Palataan kastikkeelle ja pitäkää hauskaa! ♥

^-^

Joskus vannoin, että palkka juoksee ja minä en. Huomenna tilille ropsahtava tili on niin saatanallisen pieni, että kai se on mietittävä periaatteensa uudelleen. 

Eli tästä voisi vissiin päätellä, että kannatti alottaa juoksukoulu kokonaan alusta, kun tossa välissä tuli sairastelun takia parin viikon tauko. Jos tota meikäläisen taaperrusta nyt ylipäänsä voi juoksemiseksi kutsua... Mutta noh! Se on kivaa! Ja minä ihan oikeesti jaksan. Ei tarvinnu tänään tulla itkun kanssa lenkiltä kotiin, niin ku viimeksi kävi tässä vaiheessa. Että hyvä minä!

Huomenna minä starttaan töistä suoraan Markelandiaan ja Serna tulee kanssa! Oijjoi, lautapeliviikonloppu, ihanaa ihanaa ihanaa. Nauran varmaan itteni hengiltä. Mun on ollu niin ikävä! 

♥ ♥ ♥

Oltaisko parempia erikseen?

Rakas,

Mua ahistaa ihan liikaa. Mie oon yrittäny sanoa sitä varmaan miljoona kertaa, mut mie en saa suutani auki. Miun on niin paha olla. Viikonloppuna Saaran ristiäisissä mie tajusin, että miun molemmat veljet elää sitä elämää, mitä miekin haluisin. Niillä kummallakin on se, mikä multa puuttuu. Miekin haluisin oman perheen ja terveen parisuhteen. Ei, tää ei tarkota sitä, että nyt pitäis alkaa vauvaa vääntämään, ei se tässä kohtaa mitään auta. 

Mua pelottaa, että minä herään jonain päivänä siihen ajatukseen, etten rakasta sua enää pätkääkään. Että oon vaan juuttunu paikalleni tähän suohon ja sen jälkeen oon vaan vanha ja katkera akka ja panen kaiken sinun syyksi. Minä en enää jaksa edes valehdella itelleni mitään perheunelmia. Se nyt vaan sattuu olemaan aika totta, että jos minä tähän jään, niin mie en sitä perhettä tule koskaan saamaan. 

Kyse ei todellakaan siis ole siitä, ettenkö mie rakastais sinua. Kyllä rakastan, ja sen takia minä nyt avaan suuni. Minä en haluu alkaa riidellä enkä räyhätä. Minä haluaisin, että meillä kummallakin olis hyvä olla. Ja miulla ei nyt ole. Miusta tuntuu, että meitä asuu kaks vierasta ihmistä tässä samassa asunnossa. Koska me on viimeksi oikeasti kosketettu toisiamme? Koska me on oikeasti pidetty toisiamme hyvänä? Niin, en muista minäkään. Mitä meille on tapahtunu?

Mua pelottaa. Mua pelottaa enemmän, kuin ikinä. Miten minä selviäisin yksin? Enemmän mua kyllä pelottaa se, että miten sinä selviäisit. Okei, sinä tiedät mitä se yksin oleminen on. Sulla ei olis taloudellisesti kerrassaan mitään hätää, vaikka minä tästä lähtisin. Mutta rikkoisinko minä sinut kokonaan, jos mä lähden pois? Jaksaisitko sinä sen? Kun minä tiijän, miten rikki sinä joskus sillon oot ollu, kun erosit siitä edellisestä suhteestasi. Minä silloin vannoin, että minä en koskaan tekisi sulle noin. Nyt minä pelkään, että tekisin sittenkin.

Minun on vaan ehkä oltava niin itsekäs paska, että ajattelen tässä vaan ja ainoastaan ihteeni. Mie oon vielä kuitenkin sen verran nuori, etten voi jäädä tuleen makaamaan, jos miun ei oo hyvä olla. En haluu tuhlata mun elämääni siihen, että istun täällä ihmettelemässä, että tämmöstäkö tää elämä nyt on. Siis eihän kenenkään elämä ole mitään jatkuvaa ruusuilla tanssimista, mutta toiset tanssii edes joskus niillä ruusuilla. Toiset sanoo joskus, että ne rakastaa toisiaan. Samalla ne myös tarkottaa sitä.

Vaan jos minä jään, minä pelkään tekeväni jotain semmosta, mikä rikkoo sut oikeasti. Mä olen hirveä ihminen ja sitä mieltä, että mitä ei tiedä, niin se ei satuta. Sinun kohdallasi hyvä niin, kun et tiedä kaikkea. Mä olen vaan niin helvetin hukassa oman ihteni kanssa, etten tiedä, kuka mut oikeasti osais opastaa pois tästä sotkusta. Niin, ei varmaan kukaan muu, kuin minä ite.

Tämä kaikki ei todellakaan ole sinun syytä. Sinä et oo tehny mitään väärää minun kanssa, että miun pitäs sen takia lähtee pois. Tämä olis niin helppoa, jos mie osaisin luetella, että sun tarvii tehä näin ja miun tarvii tehä noin, että kaikki olis hyvin. Vaan kun en minä osaa. Tää olis helpompaa sittenkin, jos minä en pätkääkään välittäisi, etkä välittäisi sinäkään. 

Minä en haluaisi, että tämä kaikki johtaa siihen, ettei kumpikaan enää rakasta. Meidän kuuluisi olla onnellisia, mutta minä en ainakaan ole, etkä kyllä sinäkään kauhean onnelliselta näytä. Onnellisuuteen kuuluu muutakin, kuin se, että töissä on ihan kivaa. Onnellisuus on sitä, että ihan oikeasti hymyilyttää ja että meillä on hyvä olla. Miun mielestä elämässä kuuluu olla muutakin, kun vaan se, että aamulla mennään töihin, illalla tullaan kotiin ja sen jälkeen väistellään toisiamme, kun ei keksitä mitään puhuttavaa.

Koska me on viimeksi menty sylikkäin nukkumaan? Koska me on viimeksi juteltu nukkumaan mennessä kaikkea hölmöä ja naurettu yhdessä? Koska me on viimeksi herätty iho toisen ihoa vasten? Niin, en muista minäkään. 

Tiijätkö, minä antaisin mitä vaan, että minä saisin takaisin kaiken sen, mitä meillä joskus oli. Vaan kun se ei enää taida onnistua. Ainakaan minä en keksi mitään, mikä sen kaiken toisi takasin. 

Anna anteeksi, kun mä en osaa tuntea syyllisyyttä siitä, mitä mä tein viime viikonloppuna. Anteeksi, etten mä tule koskaan kertomaan sitä sulle. Koska sen verran minä välitän, että kuvittelen, että mitä sinä et tiedä, niin se ei sinua satuta. 

Kun mä vielä voisin olla se syypää sun hymyyn.

Silleen ja tälleen ja vähän tolleenkin

Mä olen viimepäivät ollu vähän... Miten mä sanoisin. Oiskohan sekaisin oikee sana? Mä en ihan oikeesti enää kestä itteeni kovin kauan, jos tää kerroksilla käyminen ja tyhjän nauraminen ei lopu. Niin. Minä kovin sunnuntaina (ja vielä maanantainakin) vannoin, etten enää koskaan tapaa sitä lumilautailijapoikaa. Mä olin ihan vissi, että ei se oikeasti ollut yhtään niin söpö, kun mä muistelin, että mä olin vaan juonut sen niin kauniiksi. Sit darrassa se vaan näytti niin kauniilta pojalta, kaikesta darrasta huolimatta.

Me saatettiin Main kanssa lähteä tiistai-iltana vähän lenkille. Me saatettiin lenkkeillä (tai oikeastaan ajaa auto) suoraan niille nurkille, mistä mä sunnuntaina hiippailin kaikessa hiljaisuudessa himaan. Me saatettiin eka kiroilla tovi siellä kadun toisella puolen, kun sen yksiö näytti olevan pimeenä. Meidän odotus ehkä myös palkittiin, koska hetikohta rappuun hipsi joku, ja siinä asunnossa syttyi valo. Mä meinasin kuolla siinä kohtaa. Herrajumala, me seistiin siellä vakoilemassa vierasta ihmistä ja naurettiin katketaksemme. Enkä tosiaan ollu juonu sitä kaveria kauniiksi! Voi tauti sentään.

Se oli paljon paljon paljon söpömpi, kuin mitä mä muistinkaan. Mehän ei suinkaan sen jälkeen tehty mitään tyhmää. Ei ainakaan kerätty maasta pikku kiviä ja heitelty niitä sen pojan ikkunaan. Se olis voinu olla jopa noloa. Varsinkin, kun mä en edes osunu siihen ikkunaan, niin lopulta Main piti hoitaa se heittelypuoli. Helvetin kauan saatiinkin heitellä, ennen kuin se kuuli ja huomasi meidät. Tuli se sit pihalle, kun mie vilkuttelin ja viitoin sen tulee alas.

Mä meinasin niin saaha jonkun halvauksen, ihan oikeesti. Mä en edelleenkään tiedä, että minkäikänen se kaveri oli. Vissiin silleen sopivasti ainakin neljä tai viis vuotta mua nuorempi, oli vähän kehdonryöstäjä olo sunnuntaina herätessä. Mikäs siinä, sain mä sen numeron mutta siihen se sitten jäikin. Mä olin vähän turhan rehellinen ja paljastin suoraan, että mä saatoin jättää siviilisäädystäni jotain kertomatta. Että se siitä sitten, oli vissiin liian kiltti ja tunnollinen poika. Mutta niin armottoman söpö! Että koko toi meidän kohellus vois nolottaa ihan sikana, mutta enemmän mua harmittais, jos ois jätetty menemättä. Tällä hetkellä se namu on jossain päin Egyptiä surffaamassa, en oo yhtään kade. Ei mua ainakaan huvittais olla jossian lämpimässä ja auringonpaisteessa, tän kylmyyden ja pimeyden sijasta.

Mä en edelleenkään tunne minkäänlaista syyllisyyttä ton seikkailuni takia. Mä en vaan jaksa. Ei varmaan tarvii edes sanoa, että on oma parisuhde kyllä ihan kevyesti kuollu, kun ei yks syrjähyppy tunnu kerrassa miltään. Enemmänkin naurattaa, kun sai vähän jännitystä ja jotain eloa elämäänsä. Miksi mä en sitten lähde pois? Niin, siinäpä hyvä kysymys.Kun mä en taida itsekään tietää, että mitä mä haluan. Haluanko mä saada oman avioliittoni ihan aikuisten oikeesti kuntoon, vai haluanko mä antaa olla ja lähteä pois. ois kai se helpompaa, jos joku vaan kertois ja tekis kaiken mun puolestani.

Joo, olen paha ihminen, kyllä kyllä.

Sovinnolla, hunningolla, kuutamolla

Herään vieraassa talossa, 

mietin miten vaikeaa ois kertoa tuolle
nukkuvalle miehelle että olen naimisissa.
Ja miten vaikee ois selittää, 

kuinka liitto laimenee. 

Nelkytvuotta saman
miehen lakanoissa, naiseuteni niihin pudotin. 

Sen löytämän sun halusin.

Ja mä mietin kuinka mä ratsastin, 

kuinka autossa jo liikkuvassa sua halusin, 

otin tietoisen riskin kun hairahdin. 

Olin vanha nainen
hunningolla. 

Olin vanha nainen hunningolla.

Kyllä se vajaa kymmenenki vuotta riittää. Ja se jännitys. Se tunne, kun kaikki oli uutta ja outoo ja ihmeellistä. Se tunne, kun vielä tuntee kelpaavansa muillekin. Mä olen edelleen paha ihminen, kun olen nauraa käkättänyt viikonlopun muistoille. Ja huomenna mennään Main kanssa lenkille ja sitte vissiin kebabille. Että se siitä lenkistä, mut ainakin tulee olee kivaa! 

We'll be forever young

Tonight, we're going hard, hard, h-h-hard  

Just like the world is ours, ours, o-o-ours  

We're tearing it apart, part, p-p-part  

You know we're superstars, 

we are who we are

 
We're dancin' like we're dumb, dumb, d-d-dumb 

Our bodies going numb, numb, n-n-numb 

We'll be forever young, young, y-y-young  

You know we're superstars, 

we are who we are

Hei onnea, jos jaksat loppuun asti!

1. Onhan sinulla tarpeeksi aikaa, että kerkeät vastaamaan jokaiseen kysymykseen? - Eiköhän. Ei mulla tällä hetkellä oikeastaan muuta olekaan. Pyykit tarvii jollain välin ripustaa, mutta siinäpä se.
2. Missä paikkakunnalla asut? - Turussa. Eiks sen pitäis olla, että millä paikkakunnalla...?
3. Milloin viimeksi näit meren? - No ei siitä kai mitään hirveen pitkää aikaa oo. Koska mä pyöräilin muksujen kanssa kirkkoon? Muutama viikko sitte kaiketi.
4. Joitko eilen kahvia? - Mä en juo kahvia. Eli en.
5. Oletko ikinä tilannut vaatteita Lindexiltä? - Tilannu en ole, mutta ostanu kyllä muuten. En mä oikein muutenkaan tilaile koskaan vaatteita.
6. Odotatko joulua? - No joo, mä odotan lomaa ja perheen näkemistä ja hyvää ruokaa ja semmosta. Mutta en mä sitä hösellystä ja ressausta kauheesti odota.
7. Kirjoita tähän 19. saapunut viestisi - SELEVÄ muahah
8. Jos sinulla on facebook, kenen kanssa viimeksi juttelit siellä? - Veikkaan, että Marken. Joo, sillon kun mun mese kuoli.
9. Haluaisitko asua Helsingissä, ellet jo asu? - No en mä ihan välttämättä.
10. Kenen kanssa puhuit viimeksi? - Isännän.
11. Kun katsot taaksesi, mitä näet? - Meidän sängyn!
12. Käytätkö raidallisia paitoja? - On mul yks semmonen rönttäpaita, jota käytän lähinnä yöpaitana.
13. Minkä värinen on esine, joka on lähimpänä sinua nyt? - EEEEH. Tässä on ihan hirveesti romua. Mä kosketan mustaa näppistä, istun keltasen tuolin päällä ja käden vieres on vihree lankakerä.
14. Oletko ikinä tapetoinut? - En mä muista. En kai. Keskityin vaan repimään niita tapetteja irti kakarana.
15. Milloin viimeksi matkustit asuntoautolla? - Tuota. Öö. Kesällä 2000? Semmosen lyhyen matkan siis. Oikeella kesälomareissulla oon ollu ehkä kesällä 1994 tai 1995.
16. Oletko ikinä harrastanut jääkiekkoa? - Enpä ole. Mulla oli vähä naisellisemmat lajit.
17. Paistaako ulkona aurinko? - Vittu ei todellakaan, ei oo paistanu koko päivänä. Nyt toki jo kellonajasta riippuen siellä on pimeetä, kun jouluna persesilmässä ja vettä on tullu koko päivän, kun aisaa.
18. Kerro yksi asia, mitä odotat innolla? - Kyllä mä tällä hetkellä odotan huomista, kun nähdään Main kanssa ♥
19. Voisitko ikinä ottaa lemmikiksesi rottaa? - HYI HELVETTI EN. En sitten mistään hinnasta, yök yök yök!
20. Onko kotonasi paljon tauluja? - No tauluja ja tauluja. Kaks taitaa olla, sit on kehystettyjä julisteita ja palapeli. Ja valokuvia isossa kehyksessä.
21. Mitä harrastuksia sinulla on? - En mä tiedä. Teen vähä käsitöitä ja kohta jatkan taas lenkkeilyä ja sit mä dataan ja katon telkkuu ja jotain.
23. Onko perheelläsi ikinä ollut vihreää autoa? - Juu! Corolla oli vihree ja se oli eka mun oma auto. Tai siis puolet siitä oli mun. Nyt se on äitin.
24. Jos kävelisit nyt 2 metriä oikealle, missä kohtaa olisit? - Parvekkeen kynnyksellä.
25. Kirjoita tähän ensimmäinen sana, mikä tulee juuri NYT mieleesi - Monitori
28. Keneltä lainasit viimeksi rahaa? - Nyyyt en kyllä pysty muistaa. Mulla koskaan mitään rahaa ole, mistä edes voisin lainata. Yleensä mä oon se, ketä lainailee muilta.
30. Oletko allerginen jollekin? - Sille samalle a:lla alkavalle antibiotille ku Markeki. Sit töissä mä oon paprikalle ja raa'alle sipulille allerginen.
31. Haluaisitko että tämä kysely loppuisi jo? - No jaa. Kyl mä voin vielä vastaillakin.
32. Löytyykö teidän jääkaapistanne nyt sinappia? - En mä muista, ei ainakaan eilen ostettu vaikka ketsaria ostettiinkin? On siellä ainakin joku muutaman vapun nähny joulusinappi, jota ei varmaan syö enää erkkikään.
33. Oletko hikari koulussa? - HAH. En, enkä ole ikinä ollu. Okei, amiksessa pärjäsin ihan hyvin, mutta en mä hikariksi itteeni tuntenu. Paitsi parin peruspohjasen mielestä, jotka keskitty oppitunneilla kaivamaan nenää ja kitisemään, että koska pääsee kotiin ku kello on jo vittu yks! .
34. Mitä lautapeliä pelasit viimeksi? - Töissä pelasin tänään kuus erää Arvaa kuka?!
35. Minkälaiset sukat sinulla on nyt jalassasi? - Ihan tämmöset perus mustat. Näyttää ihan miesten sukilta, mut on niin pienet, että pakko olla mun. Siis kun on mulle sopivat.
36. Osaatko piirtää lehmän? - Mä osaan pirtää olennon, millä on samanlaiset sarvet, ku lehmällä ja isot tissit.
37. Asutko kerrostalossa? - Jees poks
38. Minkä värinen tyyny on lähimpänä sinua? - Kirkkaanpunanen Pikku Myy-tyyny. Tai siis tyynyliina on sen värinen, se ite tyyny on valkonen.
39. Oletko lähiaikoina lyönyt luurin korvaan jollekkin? - Jokunen viikko sitten pistin lehtimyyjälle. Jos mä olen sanonu kaks tai kolme kertaa ei kiitos ja mulle edelleenkin pakkomyydään jotain, niin mä saan laittaa luurin kiinni.
40. Uskotko, että jos rikkoo peilin, tulee huonoa onnea? - Njääh. Joskus uskoin, mut sit vahingossa testasin käytännössä ja tässähän tätä vielä ollaan.
41. Minkälainen taustakuva kännykässäsi on nyt? - Pannaria syövä Nessu.
42. Mitä aijot tehdä tämän jälkeen? - Ripustella varmaan ne pyykit... Tai sitten vaan datailla.
44. Mitä unta näit viimeksi? - En mä enää muista. Aamulla oli kyllä suht selkeesti mielessä, mut ei niin mielenkiintosta, että vieläki muistaisin.
46. Ajattelitko syödä tänään karkkia? - Enpä ajatellu.
47. Onko sinulla mielestäsi hyvä käsiala? - Mun mielestä ihan jees.
48. Huomasitko että 43. kysymys puuttuu? - En huomannu, kun en mie jaksa näitä numeroita kyylätä. Kuhan vaan vastaan siihen, mitä kysytään.
49. Onko televisio päällä? - Kuuluu olevan juu.
50. Milloin viimeksi kävit Siwassa? - Viime viikon ööö maanantaina kävin Kerttulinkadun Siwassa.

Mitä poika-/tyttöystäväsi harrastaa?
- Mun aviomies on datis ja taitaa se soittaa kitaraaki ja tekee musaa.
Luullaanko sinua erilaiseksi kuin oikeasti olet?
- Jaa? En mä tiedä? Sitä pitäs varmaan kysyä joltain mun tutulta?
Suutelisitko henkilöä, jota viimeisimpänä ajattelit?
- Suutelisin.
Keneltä viimeksi saatu tekstiviesti on puhelimessasi?
- Mailta.
Kuka on viimeisin henkilö kenelle puhuit päin naamaa joka EI kuulu perheeseesi?
- Kuuluuko Isäntä mun perheeseen? Jos sitä ei lasketa, niin Markelle puhuin webbikameran kautta ja töissä sanoin Annikalle moikka.
Nukutko mieluummin jonkun kanssa vai yksin?
- Ei mulle oo väliä. Kunhan ei pelota, tai se kanssanukkuja ei kuorsaa niin, että seinät tärisee.
Voisitko seurustella itseäsi kahdeksan vuotta vanhemman kanssa?
-  Tällä hetkellä mä olen naimisissa mua 10v vanhemman miehen kanssa. Eli voisin.
Miltä kuulostaisi kimppakämppä hyvien ystäviesi kanssa?
-  No se kuulostaa ihan helvetin hyvältä. Sit, ku kattoo tarpeeksi Frendejä, niin sehän tuntuu ihan loistoidealta. Mutta tosiasiassa mie kyllä kammoksun sitä asiaa. Väliaikasesti joo, mutta mua jotenki pelottais muttaa yhteen mun ystävien kanssa. Ettei menis se ystävyys sitten siinä, kun sitä toisen naamaa kattoo melkein jatkuvasti.
Onko sinulla mese?
- Jepjep!
Haluaisitko lähteä joskus kielimatkalle?
- Kai mä voisin. Mut ei mahda tän ikäsenä enää kovin helposti päästä mihinkään. :D
Milloin viimeksi kävelit käsi kädessä?
- Varmaan viime perjantaina jollain tapaa pidettiin kädestä Marken kanssa? Ainaki mun käsivarressa on luullakseni Marken sormenjäljet, niin jos se lasketaan?
Milloin viimeksi vannoit ettet enää koskaan tee jotain?
- HAHAHA. En muista. En ainakaan viime darrassa.
Oletko ihastunut?
- Mä oon aina vähän johonkin.
Mitä toivoisit jos saisit yhden toivomuksen?
- LOTTOVOITON. Ja ihan saatanan ison.
Viimeisin lahja jonka sait?
- En tosiaan muista. Äitin ja iskän Norjan tuliaiset?
Mitä tarvitsisit kaikista eniten nyt?
- Unta varmaankin.
Säästätkö rahaa mihinkään tiettyyn?
- No kun ei sitä oikein säästy. Eipä sillä, ei mulla tällä hetkellä mitään kohdetta olekaan.
Tykkäätkö perheestäsi?
- Mä rakastan mun perhettä.
Kumman kanssa olet läheisempi äidin vai isän?
- Äitin.
Onko sinulla siskoja/veljiä?
- Kaksi veljee,
Tykkäätkö heistä?
- Rakastan niitäkin.
Jos ei olisi pakko käydä koulua, lopettaisitko sen vai jatkaisitko?
- Välillä ois ihan kiva mennä takas kouluun. Jos vaan keksis, että mitä koulua sitä haluis käydä.
Menisitkö naimisiin sen henkilön kanssa, ketä ajattelit ensimmäisenä herätessäsi tänään?
- En voi muistaa, ketä ajattelin. Mutta jotenkin epäilen, että tuskin menisin.
Kertoisitko suurimman salaisuutesi henkilölle, jota halasit viimeksi?
- Töissä halasin yhtä muksua, niin en taitais kertoo...

GUYS
- Seurusteletko juuri nyt? - Naimisis.
- Haluaisitko? - Nohjaajooniin.
- Kaipaatko jotain poikaa? - Kaipaan kahta veljeäni ja toisen veljen poikalasta.
- Oletko ihastunut? - ainamäjohonkin.
- Edes vähän? - Nimenomaan vähän.

GIRLS
- Paras naispuolinen ystäväsi? - Marke, Serna, Mai, Sil
- Riiteletkö usein kavereidesi kanssa? - En mä jaksa vaivautuu. Eikä kyl oo tarviskaan.

BEFORE
- Kenen vastakkaisen sukupuolen vieressä nukuit tai makasit viimeksi? - Isännän.
- Kenellä on samanlainen musiikkimaku, kuin sinulla? - No en minä tiedä!
- Kuka viimeksi nauroi kanssasi? - Silleen kunnolla Nii tänään töissä.
- Koska söit ruokaa? - Nuudeleita mussutin joku aika sitten, ja ne oli aika pahoja. Lidlistä ostettuja ja niitä on vielä kolme pakua jäljellä... Nessun sanoja lainatakseni, nam nam!
- Koska joit jotakin? - Äsken hörppäsin pepsi maxia.
- Oletko lakannut joskus täysin luottamasta johonkin ihmiseen? - Olen. Kerran jos toisenkin.
- Saanut viimeisen viikon sisällä rahaa vanhemmiltasi? - En, siitä on jo parisen viikkoa.
- Inhoatko ketään tällä hetkellä? - No. Joo.
- Miksi olet koneella nyt? - Kun laiskottaa ja väsyttää ja täs on kivaa. Ja juttelen Silin ja Marken kanssa mesessä.
- Paljonko kello on? - 18.44

FAMILY
- Polttaako joku perheestäsi? - Ei polta enää!
- Matkusteletteko paljon perheesi kanssa? - No ei. Ne matkustelee keskenään (äiti ja iskä siis) ja mä matkustan kavereitten kans. Isännän kans ei pahemmin myöskään reissailla.
- Onko perhe sinulle tärkeä? - Yks tärkeimpiä asioita, mitä miulla on.
- Onko sinulla sisaruksia? - Edelleenkin kaksi veljee.
- Onko sinulla avoimet välit vanhempiisi? - Normaalin avoimet. On asioita, mistä vanhempien kanssa ei puhuta, mutta aika avoimesti voi omat kuulumisensa ja kuulumattomuutensa kertoo.

HOME, SWEET HOME
- Minkälaisessa talossa asut? - Kerrostalossa.
- Oma huone? - Yhteinen kaks huonetta ja köökki. 57^m, ei saunaa, erillinen vessa ja kylppäri.
- Mitäs kirjoituspöydältäsi löytyy ? - En kehtaa edes luetella, kun on niin täynnä törkyä.
- Monikerroksisessa talossa asut ? - Kahdeksan.
- Oma koti kullan kallis ? - Oma vuokra kullan kallis. Rakas ainakin.
- Podetko helposti koti-ikävää ? - Kyllä mie poden. Ainaki rapulassa. Ja sit, kun sieltä lapsuuden kotoo pitää lähtee pois.

LOVE
- Haluaisitko nyt halata jotain tiettyä ihmistä? - Miksipä en.
- Mikä sinut saa yleensä itkemään? - No jos sattuu olemaan tarpeeksi huono hetki kuusta, niin vääränlaiset sukat alkaa itkettää. Mut noin muuten, mä liikutun helposti ja kaikki surullinen ja ahdistava itkettää.
- Kenen kanssa haluaisit puhua juuri nyt? - Ei mul silleen oo ketään erityistä, jonka kanssa pitäis ehdottomasti saaha puhua.
- Rakastaako sinua kukaan? - Juu!
- Ikävöitkö ketään juuri nyt? - Aina mie jonkun verran kaipaan.

HAVE YOU
- Kaivannut jotakuta niin paljon, että sattuu? - Valitettavasti.
- Laulanut suihkussa? - Sitäkin.
- Oletko ollut todella iloinen? - Tätäkin!
- Entä nolostunut? - POIS SE MINUSTA.

MAKE THAT FOR THIS DAY
- Mihin heräsit aamulla? - Siihen, kun kello soi ja sade hakkasi ikkunoihin. Kyllä, kyllä väsytti. Sen lisäksi myös vitutti aika armottomasti.
- Millainen olo on ollut? - Hyvä olo miulla on ollu, mitä nyt vähä vielä räkätautia pukkaa ja väsyttää, mutta eipä mitään sen kummempia.
- Vituttaako? - Jos ei muuten, niin kyllä mie aina jonkun syyn keksin. Tai no, yks sana. Toimistokuukkeli. Vähintään kerran päivässä alkaa pinna kiristymään sen kanssa.
- Mihin on mennyt rahaa tänään? - Ei oo menny mihkään! Tai no, autoa ajoin, mutta ne bensat on kyllä jo maksettu.
- Oletko ollut tänään autossa? - Juu, ajoin töihin ja kotiin.
- Kenelle olet laittanut viestiä? - Sernalle, Markelle ja Maille.
 - Mikä biisi soi tällä hetkellä? - Mul ei soi mikään, mut mun päässä soi se saatanan one directionin ärsyttävä biisi, mistä Marke tykkää.
- Onko sinulla ketään ikävä? - Aina mul vähä. .
- Mitä odotat? - Huomista!

NOW
- Vaatteesi? - leggarit (pitkät kalsarit!), sukat, alusvaatteet ja huppari. Eroottista.
- Avonaiset msn-keskustelusi? - Marke ja Sil.
- Millälailla hiuksesi on? - Hiton likaset ne on ja aika huonosti ja silleen, mut aamulla mä oon niitä jotenkin sutinu.
- Kuka ihminen on sinulle tärkein tällä hetkellä? - Niitä on monia, onneksi. ♥
- Milloin viimeksi nukuit jonkun vieressä ? - Viime yönä.