Mikä vittu tätä mun elämääni vaivaa. Mies otti yhteyttä pari viikkoa sitten. Nyt kuulemma kiinnostaisi yrittää, kun alotettaisiin se "yrittäminen" silkalla seksillä. Ei kiitos. Niin paljon, kun mieli tekisikään sanoa, että KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ. Ei siksi, että se pelkkä seksi olisi ollut niin jumalaisen hyvää, vaan koska minä ihan oikeasti tykkäsin siitä ihmisestä. Jos minä voisin saada takaisin sen tunteen, minkä se ihminen sai minussa jylläämään vuosi sitten. Minä en vaan luota, tai uskalla luottaa siihen, että se tilanne ajautuisi siihen. Tämä on Miehen kanssa niin monta kertaa nähty. Ei, ei ja ei. Mies ei vaan tunnu uskovan sitä, että minä en sen kanssa mihinkään panosuhteeseen suostu.
Viime viikolla vartija kyseli kuulumisia. Joo, onhan me juteltu niitänäitä tiilenpäitä aina sillontällön, se on tosiaan vuoden verran seurustellu ja kyseli toki meikäläisen mieskuvioistakin. Kerroin sille Miehestä ja Fuuderista, se nyt vaan on sellainen ihminen, että sille voi kertoa.
Viime perjantaina kompuroin pilkun jälkeen tuhannen kännissä baarista kotiin. Vartija oli kömpinyt sadan kilsan päässä kaverinsa sohvalle nukkumaan samanlaista känniään pois. Se jumalauta laitto mulle viestiä, että sitä voisi vielä kiinnostaa... Siis nyt, kun minä tiedän, että meistä ei koskaan tulisi mitään oikeaa, niin HELL YEAH! Ihan vaan siitä pyhästä yksinkertaisesta syystä, että se seksi oli niin jumalaisen hyvää.
Maanantaina vaihdettiin muutama sana tästä molemminpuolisesta avautumisesta. Tosissaan se jätkä oli ollut. Mikäs siinä...
...Kunnes tuli tämä ilta. Oltiin Main ja Viltsun kanssa parilla. Piti mennä pubiin pelaa lautapelejä, mutta päädyttiin sit vaan kiertelemään paikasta toiseen. Noh. Kotiinlähdön hetki koitti. Ja voi jumavitunlautaperkele, Vartija seistä tönöttää siinä baarin eteiskäytävällä! Miten voiki ihminen mennä sekaisin. Niin maan saatanan sekaisin ja hämilleen. Mä en ole turhaan sanonut, että meidän välillä oli aina tiettyä kemiaa, mä pystyin tuntemaan sen kemian edelleen. Me vaihdettiin muutama fraasi, se oli pikkujouluissa ja mä vaan sönkötin meneväni kotiin. Ne fraasit päättyi niihin kuuluisiin "kuullaan" vaihtoihin ja merkitseviin katseisiin.
Päästiin Main kanssa pihalle ja minä tunnetusti vedin siinä kevyet pikku hajoamiset. Eipähän siinä. Hetkisen päästä Mai huomasi, että Vartija oli seissyt melkein vieressä koko ajan. Siinä kohtaa mä olisin antanut toisen käteni, molemmat munasarjani ja taivaspaikkani siitä, että maahan olisi auennut kolo, mihin olisin voinut hypätä. Voi hyvää päivää ja hyvää yötä ja näitä hävetyksen liekkejä, mitkä mun persettäni polttelee.
Okei. Mulle riitti sun näkeminen ja sekin sai mut haluamaan.
