"Onks pakko jos ei taho?"

Mun ymmärrystäni on tässä parin viime päivän kohdalla koeteltu oikein olan takaa. Mun tuttavapiiriini kuuluu semmonen parikymppinen häiskä, joka on silleen kevyesti työtävieroksuva kaveri. Häiskällä on samoja ikiä oleva tyttis, joka jätti viime talvena opiskelut kesken, kun ei se ollukaan kivaa. Sit tän miespuoleisen herran äiti, joka jaksaa hössöttää joka helvetin asiasta. 

Juttuhan on nyt niin, että tämä pariskunta keksi viime talvena, että mepäs haetaan yhteinen asunto. Mikäs siinä. Herrasväki päätyi yksityiselle vuokranantajalle kolmioon. Eihän se nyt niin paljon kalliimpi ole kuin kaksio! Juu ei varmaan, mutta voisin kuvitella, että kahden työttömän taloudessa sekin olisi jo paljon. 

Tämä herrasmies on valmistunut metallimieheksi vissiin vuosi tai kaksi sitten. Koko aika on köllötelty työttömänä. Hyviä selityksiä kyllä löytyy! Oman alan hommia ei voi tehdä, kun jos vaikka joutuu hitsaamaan, niin siitä kärystä voi tulla migreeni. Juu juu, näinhän se on. Ihmettelen kyllä kovasti, kun oma pikkuveljeni kärsii migreenistä ja painaa siitä huolimatta noita metallimiehen hommia. Lisäksi vielä se, että jos ei ole koskaan tosissaan kokeillut, niin helvetistäkö sitä tietää, että tuleeko migreeniä vai ei?

Golfkentänhoitajan hommiin ei voi lähteä. Jos sattuu satamaan vettä, niin siellä kastuu. Sit jos paistaa aurinko, niin tulee hiki. Selkäkin menee aika helposti kipeäksi, varsinkin jos on koko päivän maannu sohvalla, niin selkä on tosi kipeä. Ei siis voi lähteä töihin. Jos selkä kerran vaivaa, niin lääkäriin mars. Minä satun tietämään yhden Marken, joka oli tuossa talvella niin helvetillisessä kunnossa selkänsä kanssa, ettei kävelemään päässyt. Samaisessa tilanteessa moni olisi jättänyt datanomiopinnot kesken, että kun ei tää nyt onnistu kun en mä pysty tekee istumatyötä.

Pariskunnan kauniimpi osapuoli sitten... Rahaa ei tietenkään tule yhtikäs mistään, kun ei ole koulutusta, ei kokemusta, ei mitään. Sit ku on niin paha rasitusastma, että en mä oikein tiedä, mitä mä voisin tehdä. Voi hyvä jumala. Sossun luukulle siis. Varaa on kuitenkin edelleen asua siinä kolmiossa, pitää kahta autoa ja baarissakin on kiva istua joka viikonloppu. 

Nyt on sitten ongelmaksi muodostunut se, että jos tämä miekkonen pääsee töihin, niin muikkelilta menee tuet. Eli voi voi voi kuinka surullista, nyt on sitten muutettava erilleen. Miekkosen äiti on tästä asiasta mourunnut jo pitemmän aikaa, nyt pitäisi saatana jokaisen olla suosittelemassa sitä laiskajaakkoa johonkin töihin. Anteeksi vain, minä en ainakaan suosittelisi yhtään mihinkään sellaista lorvijaa! Meinaan olisko se hieman noloa, että menet johonkin kehumaan, että tää on kuule hyvä jätkä ja kova tekee duunia, sitten paikalle lampsii joku mamman pikku kakkapylly, jolle saattaa tulla vittu vaikka peräpukamia, jos joutuu tekemään töitä elääkseen.

Että niinkuin, voi hyvää päivää ja kättä päälle. Vittuako ruikutat, että ei oo rahaa, kun ihan ite oot tohon jamaan ittes ajanu? Sit tosiaan tää pilalle lellityn jätkän äiti vikisee, että kun pitäs kannustaa tyttö opiskelee. Kannustapa vaikka alkuunsa niin, että pistät rahahanat kiinni, ellei kumpikin ala tekemään jotain oikeasti rakentavaa sen kotona lahoamisen lisäksi.

Juu, ei muakaan aina huvita lähteä töihin. En jaksaisi herätä aamulla. Olisi kivaa köllöttää vaan kotona. Vaan, kun pakko on jotain elääkseen tehdä! Enkä mä ihan oikeasti tajua, miten joku sossu voi jakaa tommosille jatkuvasti rahaa, kun ei sitä tukea tunnu sieltä semmoset ihmiset saavan, jotka sitä ihan tosissaan tartteis. Jumankauta, onneks en oo paljon tekemisissä tän pariskunnan kanssa. Saattais irrota pari kitkerää sanaa töissäkäymisestä, verojen maksamisesta ja siitä, että jotain sitä on jokaisen elämässään tehtävä. En jaksa kuunnella tommosta tyhjänpäivästä vinkumista sitten pätkääkään.