Kylmä ja haisee pahalle!

Mä olin kaks viikkoa sitten kipeenä. 

Ja arvatkaas, miten tämä sunnuntai on menny?

Ei, mulla ei oo rapula. En tiijä mikä mahapöpö mul nyt on iskeny, mutta olo on ihan kamala. Pahempi, kun siinä kuuluisassa rapulassa. Tähän mennessä oon purjonnu pihalle kaiken, mitä oon syöny ja teen kyllä taas semmosta kuolemaa, ettei oo tosikaan. Mun nokassa haisee oksennus ja mun mielestä meidän makkari haisee vanhalle likaselle ukolle. Isäntä ei kommentoinu tähän oikeastaan mitään, kun sille ruikutin. Näin sen ilmeestä kyllä, että se ei ihan allekirjottanu tota mun jälkimmäistä väitettäni.

Mä vapisen koko ajan, palelelee ihan hirveesti. Kuumetta oon mittailu koko ajan, pientä lämpöä näyttäis nostavan, mutta ei vielä kuumeen puolelle asti. Isäntä ei nyt selkeesti ymmärrä, että sen pitäs nyt hääriä mun ympärillä ja nyt sais pitää sylissä ja kainalossa ja silittää ja voivotella mun kans. Pöh, mikä mies. Mutta toi se mulle sentäs jaffaa jääkaapista, kun väänsin itkua vessan lattialla ja murehdin tätä henkiinjäämistäni. 

Perkele, mä niin toivon, että tää menee ohi aamuun mennessä. Mä en millään jaksais alkaa sairastelemaan ja lähtee haeskelemaan jotain saikkelappua. Jotenkin on vaan semmonen fiilis, että jos on kaks viikkoa sitte viimeks ollu kipee ja nyt taas, niin vois ehkä olla ihan syytäkin piipahtaa siellä arvauskeskusessa ihmeteltävänä.

Mä odotan, että kello kulkis vielä muutaman hassun tunnin eteenpäin, sit mä voisin käydä suihkussa ja painuu yöunille. Paan kyl kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että tää menis nyt sitten ihan tässä illan aikana ohi ja huomenna oon taas ihan kunnossa.

Mä kyllä toki olisin oikein mielelläni viettäny sunnuntaini jotenkin muutenkin, kun pää vessanpöntössä.

Ravistettava ennen käyttöä

JÄTKÄT
- pisin tuntemasi miespuolinen ystäväsi? -BigBro
- kuka poika on saanut sinut onnellisemmaksi kuin olet koskaan ollut? - No ei oo kyllä enää poika, mutta sanotaan silti, että Isäntä.
- kaipaatko häntä ? - En mä nyt kaipaa, kun se on tossa olkkarissa.
- oletko ihastunut? - Mä olen aina!
- edes vähän? - No vähänkin.
- voisitko himoita ystäväsi poikaystävää? - No tuota. Totta kai mä voisin himoita. Mutta se on sitten ihan toinen asia, että alkaisinko mä tekemään yhtään mitään, sillä en todellakaan alkaisi. Paska olis se jätkä ja vielä paskempi olisin minä, jos alkaisin pelaamaan jonkun ystäväni miehen kanssa.

MUIJAT
- paras naispuolinen ystäväsi? - En mä paa ihmisiä järjestykseen. Mutta muutama elämää rakkaampi on.
- tykkäätkö pitää tyttökavereidesi kanssa leffailtoja? - Tykkään! Toissa viikonloppuna viimeksi piettiin leffaviikonloppu. Mut sit en kauheesti innostu, jos katotaan paskoja leffoja. Että seurasta mie kyllä tykkäsin sillonki, ku Marke ja Serna halus kattoo Mamma Mian ja mä revin tukkaani.
- voisitko seurustella tytön kanssa? - Kyllä voisin. Tai naisen mieluummin.
- oletko käynyt ystäväsi kanssa jossain hemmottelussa ? - No en ole. Ellei sitä lasketa hemmotteluksi, kun kaadettiin toistakymmentä puoli-ilmaista tequilaa kurkuista alas...
- onko sinulla joskus ollut cat fight ystäväsi kanssa? - Joskus teininä vähän piti läpsiä kaverin kanssa toisiaan.
- riiteletkö usein kavereidesi kanssa? - En oikeestaan ikinä. Joskus kinataan jostain pikkujutusta, mutta ei kyllä riideltyä tule.

LOVE
- haluaisitko nyt halata jotain tiettyä ihmistä? - No miksipä en. Vaikka en semmonen halihalipusipusi ihminen ole, mutta kyllä mä silti voisin.
- milloin itkit viimeksi? - Nyt on pakko sanoa, että en taida muistaa! Korjatkaa joku, jos muistatte.
- kenen kanssa haluaisit parhaillaan olla kahdestaan? - Saako valita ihan kenet vaan? Sit mä sanon Bill Kaulitz!
- mikä on ihaninta, mitä sinulle on sanottu? - En oo koskaan ketään rakastanu niin paljo, kun mä rakastan sua.
-rakastaako sinua kukaan? - Kyllä rakastaa!
- ikävöitkö ketään juuri nyt? - En mä suuremmin. Semmonen pikkuikävä on aina.
- onko kukaan pussannut sinua tänään? - No ei ole!
- kenen vieressä viimeksi nukuit? - Isännän vieressä viime yön, ylläripylläri.
- kenen kanssa puhuit viimeksi puhelimessa? - Äitiliinin ♥
- kenen kanssa viimeksi nauroit? - Isännän kans. Tai en mä muista, nauroko se, mutta minä ainakin nauroin ja se kahto vieressä.
- ketä halasit viimeksi? - Hmm... Töissä yhtä murusta.
- kuka ystävistäsi asuu sinua lähimpänä? - Mai, sen luo on "vaan" joku kolmisenkytä kilsaa.



KÄNNYKÄSTÄSI
∆ Merkki ja malli? - Nokia C6-00
∆ Missä pidät kännykkääsi yleensä? - Kotona se on jossain pöydällä tai sängyssä. Jos oon menossa jossain, niin taskussa. Paitsi baarissa sullon sen pohjimmaiseksi isoon käsilaukkuuni.
∆ Väri? - Musta.
∆ Mikä liittymä + saldoraja? - Saunalahti, eikä oo saldoja.
∆ Paljonko muistia? - No en minä tarkkoja lukuja muista. Puhelimessa ei pal paskaakaan, kortilla vähä enemmän. Mutta lisää pitäs nähtävästi hommata, kun herjaa vähän väliä tilan olevan vähissä.
∆ Taustakuvasi? - Bill Kaulitz!
∆ Onko hajoillut tai vikoja? - Eilen löysin pari lommoa ja järkytyin. Näyttö on säilynyt ilman hirveitä naarmuja kuin ihmeen kaupalla.
∆ Mitä teet puhelimellasi yleensä? - No sitä mitä puhelimella tehdään, eli soitan ja tekstaan. Sen lisäksi kuuntelen musaa ja datailen.
∆ Haluaisitko jonkun muun puhelimen? - Haaveilen vähän väliä iPhonesta tai jostain uudenuutukaisesta Nokian ihmelelusta. Mutta kyllä toi nyt saa kelvata, kun toimii ja on kuitenkin kaikki sälät mun tarpeisiini.

MUSIIKKIMAUSTASI
♫ Paljonko kuuntelet musiikkia päivässä? - Aika paljon. Työmatkat aina, sitte koneella tulee istuttua kuulokkeet päässä aika paljon.
♫ Millaista musiikkia kuuntelet? - Aika monenlaista. Lemppareita on Tokio Hotel, Sunrise Avenue, Volbeat ja sit mä huudatan Haluu sitä miestä ja Frontside Ollieta.
♫ 10 lempiartistiasi/bändiäsi? - No tosta ylläolevasta voi kattoa kolme. En mä kykene kymmentä luettelee, kun vaihtelee aika-ajoittain. Mutta noi kolme on aika lailla kestoja.
♫ Pitävätkö ystäväsi/perheenjäsenesi musiikkimaustasi ? - Kuka tykkää, kuka ei. Ei mulle kukaan kuitenkaan ala rääkymään, että vittu mitä sä tommosta paskaa, en oo sun kaveri enää.
♫ Kuunteletko musiikkia kännykällä/tietokoneella/mp3-soittimella/auton soittimella vai millä? - puhelin, mp-soitin, tietokone ja auto. Eli nuilla kaikilla siis. Joskus soitan jtn levyä keittiön cd-soittimesta.
♫ Mitä musiikkia kuuntelit 5 vuotta sitten? - Tuota... En varmaan mitään nuista nykysistä lemppareista. Metallicaa, Timo Rautiaista & Trio Niskalaukausta, Yötä ja Apulantaa. Vihasin kaikkea discohumppaa, mitä nykyään tulee kuunneltua ihan sillontällön tavatessa. Ilman oksennusrefleksiä.
♫ entä 10 vuotta sitten? - No voi hyvänen. Apulannan ja Yön rinnalla varmaan Aknestikia tuli soitettua.

KAVERI/SEURUSTELUSUHTEISTASI
☼ Onko sinulla enemmän kavereita vai ystäviä? - Kavereita varmaan.
☼ Missä parhaat kaverisi asuvat? - Saisivat olla paljon paljon paljon lähempänä!
☼ Onko kavereiden iällä väliä? - Duh, eipä taida olla. Muuten mut ois heivattu yli-ikäsenä ulos mein possesta. Ikä on siinä kohtaa enää numero, kun kaikki alkaa olla aikuisia.
☼ Mitä teet yleensä kavereidesi kanssa? - Helpompi varmaan olis sanoa, että mitä mä en tee kavereideni kanssa. En harrasta niiden kanssa seksiä, enkä korjaa autoja tai avaa tukkeutuneita viemäreitä. Että siitä voi päätellä.
☼ Mitä arvostat seurustelukumppanissa? - Sitä, että antaa mun olla just tämmönen, kun mä olen, eikä koita sitoa mua mihinkään. Lisäksi pitää olla kiltti, mutta ei mikään vässykkä kuitenkaan. Huumorintajuakin kiitos.

PERHEESTÄSI/SUVUSTASI
░ Onko sinulla sisaruksia? - Jeah, kaksi velipoikaa.
░ Keitä perheeseesi kuuluu? - Isäntä ja minä. Mut luen kyllä äitin, isin, LilBron, BigBron, Silin ja Neelan osaksi mun perhettäni.
░ Onko perheelläsi lemmikkejä? - kotikotona on kaksi kisumisua.
░ Ovatko vanhempasi yhdessä? - Jep!
░ Haluaisitko lapsia, monta? - Kai mä jossain välissä. Tämä on taas hetki, kun mulle nousee hiki otalle, että hitto missähän vaiheessa niittenkin aika mahtais olla, että vielä ehtis... Mutta joo. Kai mä ainakin sen kaks, jos haluan. En mä tiedä. Tietty, jos sais edes sen yhden.
░ Tunnetko sukusi hyvin? - Tarpeeksi hyvin, että osaan pysyä erossa tietystä osasta sukua.
░ Ovatko serkkusi mukavia? - Suurimmaksi osaksi kyllä. Osa on sitten omanlaisiaan, niinku olen varmaan minäki niitten mielestä.
░ Pidättekö koskaan sukujuhlia? - Hah, meillähän on oikein oma sukuseurakin iskän puolelta! Mut äitin puolen suku on niin pieni, että joskus jossain kökkäjäisissä törmäillään koko jengi.
░ Viihdytkö mummolassa? - Kakarana mä puoliksi asuin mummolassa. Kyllä mä nykyäänkin tykkään mummon luona käydä ja hengailla sen kanssa, vaikka joskus vähän uuvuttaakin.
░ Onko suvussasi julkkiksia? - Yks männävuosien missi on mun serkun serkku, lasketaanks se? *reps* joo, ei ole julkkiksia.

TYYLISTÄSI/VAATTEISTASI
҂ Mistä ostat vaatteesi ? - Kaupasta.
҂ Paljonko käytät rahaa vaatteisiin vuodessa? - No en oo laskenu. Varmaan liikaa siihen nähden, että ikinä ei oo mitään päällepantavaa.
҂ Mitä asusteita käytät? - sormuksia ja sit viihteelle tai juhliin lähtiessä voin tunkee jotain muitaki markan koruja.
҂ Monetko kengät omistat? - en oo niitäkään laskenu, mutta aika monet!
҂ Kallein vaatteesi ja paljonko maksoi? - Tällä hetkellä se on mun laskettelutakki, joka makso jotain kolmisensataa. Mut isi osti. Kallein ite ostettu vaate on villakangastakki, johon upposi 160e.
҂ Onko sinulla merkkivaatteita? Haluaisitko? - On mulla jotain. Ainakin Puman ja Reebokin hupparit ja Adidaksen lenkkarit. Yks Leviksen farkkumalli on kun mulle tehty, mutta en oo niihin viimeaikoina törmäilly. Lisäksi kyllä se vähä kirpoo pistää satkua yhtiin farkkuihin, kun ne ei kuitenkaan kestä sen pitempään, kuin halvemmatkaan.
҂ Mitä vaatteita et ikinä käyttäisi? - En mitään sellaista, mistä läskit pursuu ulos. Tähän kategoriaan luetaan mikroshortsit, semmosen tiukat minimekot ja tuubitopit. Haaremihousuja en suostu jalkaani pukemaan. Capit on myös sillä "ei koskaan mulle" -osastolla.
҂ Mitä mieltä olet 'räppicapeista'? - No kun ne oikeasti sopii niin harvoille! Että joo, hienoja on, mutta mutta. jos et ole Tom Kaulitz, niin älä tunge päähäs.

KOULUNKÄYNNISTÄ
√ Viimeisin keskiarvosi? -Amiksen päättötodistuksessa tasan nelonen. Asteikolla 1-5.
√ Suosikkiaineesi koulussa? -Amiksessa tykkäsin melkein kaikista ammatillisista opinnoista suuntautumisvuotena. Poikkeus vahvisti säännön.
√ Entä inhokkiaine? -No en minä niitten nimiä enää muista! En olis millään jaksanu opiskella jotain jotain ravitsemusjuttuja. Ne oli suoraan sanottuna perseestä.
√ Viihdytkö koulussa? - Nykyään viihdyn työpaikallani, joka siis on koulu.
√ Mitä teet välitunneilla? -Seison pihalla valvomassa. Yks välkkä on pyhitetty tauolle, sillon istun perseelläni ja juoruan työkavereiden kanssa.
√ Onko sinulla kavereita koulussa? -Koulussa oli ja tuolla töissäkin on.
√ Luetko kokeisiin? -Lukiossa en lukenu ja sen kyllä huomasi. Tai no, kyllä minä kovasti väitin lukevani ja rämmin yleensä sen koealueen läpi. Huvittaa vieläkin, miten joskus edellisenä iltana aloin hohhailla jotain maantiedon koetta, lukemista oli kevyesti yli sata sivua. Amiksessa aloin lukemaan ja sekin näkyi kyllä!
√ Miten käyttäydyt koulussa? -Hyvin mä oon aina käyttäytyny!
√ Koulu vai loma? - LOMA.
√ Monessako jälki-istunnossa tai puhuttelussa olet ollut? -Eeeeh... En mä muista. Kyllä mä ainakin kerran olin jälkässä yläasteella. Puhutteluista en kyllä muista, en ainakaan missään tosi virallisessa oo ollu.

KODISTASI
‡ Missä kaupungissa asut? - Turku!
‡ Asutko keskustassa? - Taksikuitin mukaan 4.6 kilometrin päässä. Eli en.
‡ Millainen talo (omakotitalo, kerrostalo jne.)? - kerrostalo ja kaheksan kerrosta.
‡ Kotisi rakennusvuosi? - Jos en ihan omiani pistele, niin joskus 70-luvulla.
‡ Onko sinulla oma huone? - Mulla on oma kämppä. Sit täällä asuu toi äijäkin.
‡ Ketä muita kotonasi asuu? - Isäntä.
‡ Oletko tyytyväinen kotiisi? - Olen mä ihan. Kylppärin ja vessan ovet kaipais remonttia, mutta en mä tästä isompia valittamisen aiheita ole löytänyt. Pikkuasioista valitan aina.
‡ Mitä teet yleensä kotona? - No en oikein  mitään. Mitä sitä nyt kotona tehdään, ollaan ja höllötellään. En mä täällä mitään rakettitiedettä jaksa harrastaa. Oon niin tylsä.
‡ Onko teillä iso piha? - Ihan tuolla naapurin muksut mahtuu kirmailee. Omaa pihaa ei kyllä ole, parveke vaan.

Minulla on unelma

Mä halusin kakarana aina perustaa bändin. Suunnittelin usein, että mikä olis mun bändin nimi, minkälaisia biisejä soitettais ja millä kokoonpanolla. Nimenomaan, bändihän olis ollu minun, minä olisin ollu se pomo. Ala-asteella yks musiikinvihko oli kirjotettu puolilleen erilaisia nimivaihtoehtoja. Harmi, kun en enää muista niistä yhtäkään. Bändihaaveita ja suunnitelmia toki rajotti hyvin paljon se, että mun kaveripiiristäni yksikään ei osannut soittaa yhtikäs mitään. Mä ite soitan oikein lahjakkaasti suutani, mutta siihen se jääkin. 

Mun roolinihan siinä bändissä olisi totta kai ollu se solisti. Mä olen aina tykänny laulaa ja on sitä joskus tullu laulaa loilotettua ihan ihmistenilmoillakin jotain. Omissa häissäni mä lauloin viimeksi, nykyään en kyllä kestä kattoa sitä videoo, mikä siitä touhusta on kuvattu. Siis en mä niin huonosti vedä, että kuulijoilta tulis veri korvista, mutta oon aika itsekriittinen oman laulamiseni suhteen.

Ei mussa kyllä mitään idolsainesta ole, en mä niin hyvä ole. Toki olen mä joskus aikasempina vuosina koelauluja kattoessani todennu, että en mä myöskään ihan paskimmasta päässä ois siinä skabassa ollu, vaikka en mä nyt olis liputtanu myöskään oman jatkoon pääsemiseni suhteen. Selvinpäin mua ei ihan heti saa laulamaan. Joskus töissä oon musiikin tunnilla laulattanu muksuja, kun opettajalla oli ääni pois. Lapset oli monta viikkoa ihan innoissaan, että Aino laulo meille! Samoten joskus on pyydetty ristiäisissä tai häissä laulamaan, mutta oon kieltäytyny kohteliaasti. Toki olis ollu hienoa laulaa Silin ja BigBron häissä, mutta se olis menny parkumiseksi kuitenkin, niin skippasin. 

Karaokesta mä tykkään. Silleen sopivassa pierussa, kun se jännitys häviää niin mikäpä sen kivempaa. Samoten mä rääkkään ystäviäni illanistujaisissa, jos pelataan singstaria porukalla. En mä tietenkään kokonaan mikkejä omi, mutta tykkään siitä laulamisesta kuitenkin.

Kyllä mä vielä tänäkin päivänä salaa haaveilen siitä, minkälaista olis päästä jollekin isolle lavalle esiintymään suurena starana. Mä tahtoisin tuntea sen fiiliksen, kun musa lähtee soimaan ja intron aikana minä juoksen lavalle mikin eteen. Kuinka ihmismeri huutais, valot välkkyis ja katsojat laulais mukana. Minä olisin sen kaiken keskipiste. Mulla ei ole koskaan ollut mitenkään vaatimattomat unelmat, eikä ole tämänkään asian suhteen.

Hyvähän se on haaveilla, todellisuudessa mä paskantaisin housuuni, jos tarviis alkaa satapäisen yleisön edessä esiintymään. Mä en todellakaan ole niin hyvä, että voisin ihan pokkana vetää selvinpäin edes kymmenen ihmisen edessä. Mä en kestäisi sitä häpeää, jos kaikki menis pieleen ja pääsisin samantien maailman hirveimpien laulajien kanssa samaan klubiin. 

Mä oon kyllä ihan tyytyväinen, että sitä itsekritiikkiä löytyy. Okei, tunnustan olevani yksi niistä paskoista ihmisistä, jotka kyylää jostain youtubesta jonkun tekemiä lauluvideoita, samalla nauraen maha kippurassa, että miten toi oikeesti kehtaa? Raiskaa jonkun tunnetun biisin, kun vonkuu sen kameran edessä ihan päin persettä. Yleensä ne naurattaa, mutta on kyllä tullu aika hirveetä myötähäpeetäkin koettua. Semmosessa kohtaa pistää miettimään, että eikö nuilla ihmisillä ole ketään, joka kertoisi, että älä kiltti tee noin, älä nolaa itteesi.

Ite ainakin loukkaantusin enempi siitä, että kaverit antais mun munata itteni, kun että oisivat sanonu, että no kuule tuota, jospa harjottelisit vielä.

Joulunalla joulujuhlaharkoissa muksut ei meinannu muistaa yhen laulun sanoja, mikä niitten piti esittää. Mun piti sitten laulaa alkua, että oli jotain, mistä lapset sai sitten kiinni. Yksi murunen sitten jälkeenpäin kysykin multa, että Miksi sä olet tullu tänne töihin, miks sä et oo alkanu laulajaksi?

Niin. Kunpa se olisikin niin helppoa!

Sun kädessä on maailma

30.3.2012 Apulanta @ Pakkahuone, Tampere

Ja arvatkaa, ketkä lähtee kattomaan?! No mie tietenkin! Ja Marke on niin ihana pusimurmeli, että lupas lähtee mun kanssa. Ensin Apulantaa tuutin täydeltä, sen jälkeen fättiin jatkoille.

Aino . sanoo (20:40)
MARKEEE!

mikä päivä 30.3 on
PERJANTAI

Marke . sanoo (20:40)
MENNÄÄN VAAN
vaan viittitkö kertoa, mihin? *reps*

 Etsin aamukamman, enkä malta odottaa. Edellisestä keikasta onkin jo liikaa aikaa. Uuh aah, Apulanta ja teinivuosien angstit. ♥ 

"...Sun kädessä on maailma
Missä mut tehtiin lasista
Aina jotain saa silti lahjaksi
Katsoo ei saa helvettiin
Koska se katsoo takaisin
Aina jotain saa vastalahjaksi.."

Nuoruus on seikkailu suunnaton

Mä tuossa kotiinajellessa juutuin edessä turraavan mopoauton perään ja kirosin, kuin turkkilainen niitä saatanan keksintöjä. Ei tuntunu silläkään kuskilla olevan kyllä hajuakaan, miten semmosella melkein auton kokosella vehkeellä kuuluu tuolla liikenteen seassa kulkea. Sitten, kun mä huomasin, että sitä mautoa kuljettava neitokainen levitteli huulikiiltoa samalla, kun kohelsi kotterollaan eteenpäin, meinasin ihan oikeasti kilahtaa. Mieli ois tehny kiilata se siihen pientareelle auton kanssa ja pitää semmonen kevyt koulutus, että miten liikenteessä kuuluu oikeasti toimia. Kuulostan nyt nipottavalta vanhalta akalta (mitä mä kyllä taidan ollakin), mutta hei, kun kyse on omasta ja muiden turvallisuudesta niin vähän järkeä käyttöön kiitos. 

Siinä pärrätessäni mä muistelin omaa teini-ikääni. Miten mä 15-vuotiaana kuvittelin olevani niin aikuinen, niin aikuinen. Silloin mä olin varmaan viisaampi ja kokeneempi, kuin tuun olemaan enää ikinä. Ainakin ulospäin. Todellisuudessa sitä oli niin hukassa, kun ei ihan oikeasti itekkään tienny, että missä se oma paikka oikein oli. 

Mä olin loppujen lopuksi aika kiltti nuori. Okei, kyllä mä koettelin äitin ja iskän hermoja ja otettiin välillä aika rajustikin yhteen. Kaikkea tyhmää piti kokeilla, mutta siitä mä voin propsit antaa itelleni, että en mä mikään ihan täystoivoton tapaus ollut. Sen verran voin kyllä todeta, että jos kotona olis yhtään löyhempi kuri ollu, niin aika reippaasti olisin kävelly vanhempieni yli. Tiedä sitten, että missä nykypäivänä olisin, jos näin olis ollu. Tuskin ainakaan tässä asemassa, kuin nykyään.

Toki mä jo teininä omasin paljon teräviä mielipiteitä ja lauoin niitä ilmoille, jos koin sen tarpeelliseksi. Silloin mä en vielä hallinnu sitä taitoa, että mietin ja ensin ja puhuin vasta sitten. Noh, vanhetessa viisastuu ja näin pois päin... Lisäksi mulle ei olis tullu mielen viereenkään alkaa rätkyttämään vastaan, jos joku aikuinen sano jotain. Tyyliin siis mä en olis missään nimessä alkanu huutamaan ja haistattelemaan kellekkään vieraalle ihmiselle, jos joku olis puuttunu mun tekemisiini. Siihen kun tuntuu tänä päivänä törmäämään aika pirun paljon.

Jos vaan olisi mahdollista, niin mä oikein mielelläni kirjoittaisin kirjeen, joka alkaisi sanoilla Dear 15 year old me. Mä kertoisin elämän tosiasioista, sekä siitä, että kaikkea ei tarvii oppia varsinkaan niitten virheiden kautta. Mä kehottaisin miettimään jokaista asiaa vielä kerran ja ennenkaikkea käyttämään niitä omia aivoja. Lisäksi mä kertoisin, että mun vanhemmat rakastaa mua ihan hirveän paljon, niitten tehtävä vaan sattuu olemaan se, että laittaavat mut kuriin. Jos ne ei sitä tekisi, sen tekisi joku, joka ei ehkä olisi niin helläkätinen. Sit mä haluaisin kertoa senkin, että arvosta niitäkin pieniä juttuja omassa elämässä. Aina ei tarvii miettiä sitä, mitä multa puuttuu, mitä kaikilla muilla on, vaan pitäs olla onnellinen siitä, mitä mulla tällä hetkellä oikeasti on.

Tänä päivänä on aika huvittavaa myöskin toi nettikäyttäytyminen. Sitä tuntuu moni kuvittelevan, että internetin ihmeellisessä maailmassa voi laukoa ilmoille mitä vain ilman, että siinäkin joutuu seisomaan sanojensa takana. Ihan oikeesti on pari kertaa ollu housuun kuseminen lähellä, kun oon kippurassa nauranu sille, kun joku 14-kesänen tulee hyppimään nenille. Sitten, kun se tehdään vielä silleen oikein aikuismaisesti kirosanoja viljellen ja syytellään kaikesta mahdollisesta ja mahdottomastakin. Tässä kohtaa on tehny mieli sanoa, että ole jumaliste hiljaa. Pakko noissa tilanteissa jonkun olla aikuinen, ja harvemmin se sattuu olemaan tämä nuorempi osapuoli. Kun mä olin sun ikänen, sä möngit vielä vaipoissasi.

Musta on kauheeta sekin, miten moni nuori tuntuu kuvittelevan, että he on maailman valtiaita, eikä kellään ole heidän tekemisiinsä mitään sanottavaa. Tai että ei ole valtaa tai oikeutta pysäyttää niitä tekemisiä. Herranen aika, tässä yhteiskunnassa vaan sattuu olemaan auktoriteettejä, joita on kunnioitettava! Jos ei siihen kykene, niin on aika äkkiä pahemmassa, kuin pulassa. Meidän on vaan hyväksyttävä se, että on olemassa säännöt ja normit, mihin meidän kaikkien on sopeuduttava ja sääntöjä noudatettava. Jos ensin hölmöillään, niin sitten on ihan turha värnytä perään, että niin niin, mutta kun minulla on oikeus. Juu, jokaisella on todellakin oikeus mielipiteisiin, mutta ne on osattava esittää asiallisesti. Sen lisäksi jokainen meistä on itse vastuussa siitä, mitä sieltä omasta suustaan ulos päästää. 

Jos itse päästelet sammakoita suustasi ja joudut siitä vastuuseen, siitä on ihan turhaa alkaa syyttelemään ketään toista. Se jos joku kuuluu tähän tylsään aikuisuuteen, että on osattava itse vastata tekemisistään ja seistä sanojensa takana. Toiset sen oppii vähän nuorempana ja helposti, toisilla kestää vähän kauemmin ja opitaan kantapään kautta. 

Mä en nyt todellakaan halua yleistää, että kaikki 13-vuotiaista ylöspäin olis ihan vatipäistä kansaa, en todellakaan. Mä törmään jo omassa työssäni hirveen usein fiksuihin ja kypsiin esiteineihin, joita onneksi suurin osa tuntuu ainakin tuolla meidän alakoulussa olevan. Valitettavasti vaan ne huonosti käyttäytyvät kaverit erottuu porukasta selkeämmin ja leimaavat käytöksellään koko ikäluokkansa samanlaisiksi idiooteiksi. Tämmösten tapausten kohdalla sitä vaan toivoo, että jospa tuollekin kasvais vähän järkeä päähän iän karttuessa.