Mä kävin eilen hammashoitajalla ja istuskelin siinä odotusaulassa just semmoseen aikaan, että telkkarista sattu tulemaan uutiset. Mä olin siihen asti eläny koko päivän täydellisessä uutispimennossa, töissä ku ei pahemmin noita päivänuutisia tuu kuultua tai nähtyä. Meinasin kyllä pudota penkiltä, kun kuulin sen suurimman uutisen. Kotkassa siepattu 8-vuotias tyttö on löytynyt.
Siis. Mitä. Vittua. Täällä. Oikeasti. Tapahtuu?!
Mä haluaisin päästä sen sieppaajan kanssa vähäksi aikaa kaksin johonkin suljettuun tilaan. Johonkin, missä se ei jumalauta pääsis mua karkuun. Mä en totta puhuakseni edes muista, että koska viimeksi mä olisin halunnut olla näin kovin väkivaltainen jotakuta kohtaan. Meinaan, nyt haluan. Ja aika helvetin paljon. Vaikka oonkin yleensä sitä mieltä, että nyrkeillä ei aleta asioita ratkomaan niin tässä on poikkeus, mikä vahvistaa säännön. Hyi helvetti. Voisin jopa nauttia tommosen paskiaisen lyömisestä.
Jos mä en ole tähän mennessä tehnyt itseäni tarpeeksi selväksi, niin nyt teen. Jos minut joku saa vihaseksi, niin kaikki ne aikuiset, ketkä tekee pahaa lapsille. Kaikki nää viimeaikaiset hirveet uutiset perhesurmista tai vastaavista saa mut voimaan niin pahoin. Miten kukaan voi ikinä tehdä niin? Moneen asiaan on olemassa joku selitys, mikä auttaa ymmärtämään edes vähän. Mutta siihen, että sä tapat jonkun lapsen, ei ole olemassa mitään selitystä. Ei mitään, mikä sais mut ymmärtämään.
Sama koskee mun mielestä tasan tuota häiskää. Olkoon miten napsahtanu vaan, en ymmärrä, en. Enkä etenkään hyväksy. Vaikka siinä lapsessa ei päällepäin ollut mitään fyysistä vikaa, niin minkälaiset henkiset traumat se tyttöparka on saanu loppuiäkseen?! Tommoset mulkut pitää oikeasti sulkea loppuiäkseen johonkin, missä ne ei pääse pelottelemaan lapsia näiden koulumatkalla. Koulumatka on kuitenkin reitti, mikä jokaisen lapsen pitäisi saada kulkea ilman, että tarvii pelätä. Kaikkein kamalinta on se, että jos pitää alkaa pelätä aikuisia. Aikuisten pitäisi olla niitä, keneltä lapsien pitää pystyä hakee apua tilanteessa kuin tilanteessa.
Mun teki ihan oikeasti pahaa, kun mä lähetin tänään eka- ja tokaluokkalaisia kerhosta kotiin. Ei ainakaan noitten pienten kanssa pahemmin asiasta tänään koulussa puhuttu, mutta silti sitä mietti melkein koko ajan. Tuli kyllä sanottua, että menkää varovasti ja suorinta tietä kotiin. Vaikka eipähän siinä, paljo mahtaa varominen ja suorintie auttaa, jos joku helvetin hullu päättää kyytiinsä napata kesken matkan.
Eilen siinä hammashoitolan aulassa istu semmonen alaluokilla koulussa oleva poika, jonka äiti sit alko jutella, että kuin tarvii aina muistaa olla varovainen. Se poika tuhahti ja tokasi äitilleen, että kun ei mulle koskaan mitään satu. Nii-in, toivottavasti ei satu. Oli varmaan seki siepattu tyttö ajatellu noin. Taivaan kiitos sen tytön näppäryydestä, että oli soittanu äitilleen ja hätäkeskukseen, tiedä mitä olis muuten tapahtunu.
Että en pysty, kykene enkä edes halua ymmärtää. Mun teki ihan hirveän pahaa lukea lehdestä tänään tosta jutusta! Miten kukaan voi olla noin hirveä ihminen? Yleensä sitä pyrkii melkein kaikista ihmisistä hakemaan jotain positiivista, vaan ei tommosessa ihmisessä voi olla mitään positiivista tai hyvää puolta. Ei kerta kaikkiaan voi.
Jos tää maailma on jo nyt tässä jamassa, niin mihin tässä vielä ollaan menossa? Kuinka kauan menee, että lapset uskaltaa vielä päästää ulos leikkimään keskenään ilman, että aikuinen seuraa jatkuvasti varjona kintereillä. Tai miten kauan lapset voi ylipäänsä kulkea koulumatkat rauhassa ilman, että tarvii tunkee pippurisumutetta reppuun tai olla aikuisen saattamassa sen pippurisumutteen kanssa.
Tähän kyllä niin passais se sama, mitä koulussa viljellään niille, ketkä kiusaa pienempiään. Että kokeiles ens kerran kiusata isompias tai ittes kokosia. Siis ei, ketään ei saa kiusata, eikä kenenkään päälle käydä tai ketään ei saa pakottaa mihinkään. Mutta silti minä sanon, että ei oksettaisi läheskään niin paljon, jos se sieppauksen kohde olisi ollut 8-vuotiaan sijasta vaikka 28-vuotias.
Mä en osaa edes kunnolla pukea sanoiksi kaikkia näitä tunteita, mitä mä tän asian tiimoilta tunnen. Mä haluaisin, että se sieppaaja joutus johonkin julkiseen häpäisyyn, missä ihmiset vois käydä räkimässä sen päälle ja osoittaa näin oman halveksuntansa. Enkä epäröi yhtään sanoa, että toivosin tommosen saavan pitkän tuomion ja kunnolla köniinsä siihen päälle.
3 kommenttia:
Minuu tässä kyseisessä jutussa eniten vaivaa se että kuka laittaa Tavastilassa(kaan) 8-vuotiaan yksinään pyöräilemään. Okei rauhallinen maaseutu, mut jos on yhtää pidempi matka kouluun niin ei. Vähintään kaverin kanssa jos ei aikaa oo itellä lähtä tai koululla varaa järjestää iltapäivätoimintaa. Mutta juu, kaikkea täältäki löytyy Mika Murasista alkaen. Ei oo mikään maan herttasin kaupunki.
(Kotkasta sekin 42-vee ukko joka 16-vee likkaystävänsä kanssa raiskas 18-vuotiaan neitsyen)
Sairasta touhua niinkuin sanot ja sen aiheuttaa osin yhteiskunta, tietysti ihminen itse on suurin syypää. Kuitenkin tuomiot pitäisivät olla kovemmat eikä muutaman vuoden mittaisia (varsinkaan tälläisissä rikoksissa). Jos totta puhutaan niin valtio saisi ruveta maksamaan tapporahaa näiden listimisestä.
:---D nooo.... se vähä riippuu missä päin aluetta vetelee... jos hengestää haluaa päästä niin suosittelen lämpimästi Länteä. Siellä näkee kaiken. Kirveellä sisään hakatuista ovista ja haulikolla paskaksi ammutuista ikkunoista alkaen. On myös käsite hämärä 24-06, jonka aikana baarista ei kävellä kotiin muuta kun valtatietä pitkin, että baarista tullessa se taksi on ihan jees vaikka miten lyhyt matka olis kyseessä.
Noi takapajulan alueet missä ite oon kasvanu ja tääki kyseinen tapahtuma sattu on ihan rauhallista perheihmisten aluetta, mut... no, siellä se kyseinen jalkajousimurhaaja sattu pyörimään. Sanotaanko näin. Tuskinpa tuo 22-vee sälli ihan täydessä ymmärryksen tilassa on toiminu, olkoo sitte päihteiden aiheuttamaa taikka perusdissoilua vaan. Että kohta puoleen ehkäpä nähään niitä mielenterveyteen vetoamisuutisia.
Lähetä kommentti