Ois jo perjantai

Mulla oli hiuslakka loppu. Tai siis, sitä oli vielä tippa pullon pohjalla, vaan se tippa tuli pihalle, kun minun piti tietenkin testata, että tuleeko sieltä mitään ulos. Tämä johti sitten siihen, että minun piti lähteä hakemaa uutta hiuslakkaa, koska minä en voi mennä huomenna töihin, ellei minulla ole hiuslakkaa. Mun tukka ei siis asetu muuten. Tai asettuu, mutta lässähtää heti. Nykyään on pakko tunkea extrapaljon lakkaa, kun lättään heti aamusta pipon päähäni ja hiukset pääsee mukavasti muhimaan siellä alla. 

Noh. Tunsin oloni rikolliseksi jo kotiovelta lähtiessä. Mitä jos tulee joku työkaveri vastaan? Joo, kyllä sairaslomalla saa kaupassa käydä! Ja varsinkin, kun on seuraavana päivänä menossa töihin niin ihan varmasti saa mennä. Mutta se tunne, mikä itelle tulee, voi tauti. 

No, suuntasin Skanssiin, kun se taitaa olla lähin paikka, mistä tota lakkaa saa. Ois ihan armottomasti himottanu kävellä sinne, mutta ehkä viisaampaa jättää mokoma väliin tälleen flunssan jälkimainingeissa. Räkä lentää edelleen, aivastuttaa ja kurkku on välillä vähän arka, mutta ihan mä alan kunnossa olemaan. Viime yönä nukutut 10 tunnin yöunet teki ihmeitä.

Hain sitä hiuslakkaa ja huomasin, että lindexillä oli muotoilevat alusasut tarjouksessa. Eli suomeksi sanottuna, sai 20% halvemmalla niitä läskinlitistyskalsareita, millä huijataan kaljamaha piiloon. Okei, olihan semmoset kalsongit pakko saaha, jos mä vaikka haluun perjantaina laitaa Berliinistä ostetun rievun päälleni baariin ja jos oikein muistan, se saattoi kaivata jotain korsetin kaltaista alleen. 

Lindexillä pyöriessäni päätin sit samalla sovittaa parit rintaliivit. Ja voi tauti, taas kerran mä sen opin. Rintsikoitten ostaminen on jostain niin perseestä ja syvältä sieltä! Siinä tulee kuuma, epätoivo ja tuska, kun mikään ei tunnu hyvälle. Mä aloin ihan vakavissani siellä kopperossa harkita, että hommaan jotkut puolen litran silarit, niin sit mä voin ostaa ne suurimmat avaruuskypärät, mitkä siitä puljusta löytyy ja homma ratkastu. Tai sitten mä haluan johonki tissien piennenysleikkaukseen, niin voin sit katella joitakin kivan värisiä ja kuvioisia, missä koot loppuu johonki b-kuppiin. 

Löysin mä nyt onneks parit kivat, joten se tuskailu tuotti lopulta tulosta. Mutta mikä parasta, sittarista löyty sitä profeelin ihanaa kaakaota! Ostin sitä kuus purkkia jemmaan, nam nam nam! Tungin vahingossa koriini eka jotain maitokahvin makusta sotkua, luojan kiitos tajusin sen jo siellä kaupassa. Ois muuten tullu ihan pirun iso itku kotona, minä kun en maitokahvia juo, hyi yök. Jos joskus oon kahvia jostain syystä juonu, oon vetäny sen mustana. Maitokahvin hajuki inhottaa. Lapsena mä aina työnsin teen sekaan sokeria ja maitoo ja ihmettelin, että miten kukaan voi tämmöstä juoda. Sit mä jätin sen maidon pois ja taisin olla parikymppinen, kun jossain join teetä ihan ilman yhtään mitään ja ylläripylläri, sehän maistu ihan hyvälle.

Musta on tainnu tulla aikuinen, kun kaurapuuro on hyvää ja teetäki kuluu kuppitolkussa. Niin mä ainaki lapsena ajattelin, että kai niitä sitte aikuisena oppii syömään ja juomaan. Mut South Parkista en oo oppinu tykkäämään, vaikka lapsena mietin,että ehkä mä sit aikuisena käsitän... Ei, en muuten käsitä. Hyi yök.

Mä en jaksa oottaa, että perjantai tulis. Oon varmaan töissä koko päivän ihan sekoboltsi, kun vaan odotan, että kello tulee pykälään ja saan lähtee lätkimään.