Snif!

Juu en oo menos tänään juoksemaan! 

Hitto soikoon, yöllä heräsin ainaki kolmesti, kun yskin ihteeni hengiltä ja sattu ihan joka kohtaan. Aamulla oli ihan pieksetty olo, kuumemittari näyttiki sitte semmosia lukemia, että jäin kotiin ja makaan vielä huomisenkin. On kyllä vähä rikollinen olo, kun ei oo mitään 38 asteen kuumetta ja silti oon kotona, mutta en mä kyllä duunissakaan olis tässä kunnossa selvinny. 

Oon käyttäny kyllä sillä tapaa hyödykseni tätä kotona makaamista, että oon pessy pyykkiä. Nyt, kun tiijän, että ainaki kaks päivää on lenkkivapaata, niin tungin kaikki lenkkivaatteetki koneeseen. Samoin laitoin mun paremman tuulitakin pesuun, kun huomenna en oo sitä mihinkään tarviimassa. 

Kotona oli satanu lunta. Onneks Silin ei ollu just tarvinnu lähtee synnyttää, kun niitten autossa on kesärenkaat ja sitä lunta on vissiin satanu useempi sentti. Se on nyt Nessun kanssa motissa kotonaan, BigBro oli loikannu iskän kyytiin, että oli päässy töihin. Isukin autossa kun sattuu olemaan kesärenkaina kitkat. Mänsesterissäki oli tullu lunta, mutta ei täällä rannikolla vaan vielä. Isäntä aiko käydä vaihdattamassa talvirenkaat huomenna tai viimestään torstaina, että mä en rusikoi autoa viikonloppuna Tampereelle mennessä. Että ei musta väliä, kuhan auto säilyy kunnossa. 

Mun kurkkuun sattuu. Mulla on kolme askia vicksejä, pannullinen muumi-teetä ja strepsilsejä. Siihen päälle buranaa, niin eiköhän tästä selvitä. Aamulla elin jossain houreissa varmaan, kun tekstasin Markelle kaks kertaa samaa asiaa. Yritin aamulla nukkuaki, mut ei siitä mitään tullu. Päivällä simahin sitte, mut heräsin pää märkänä puoltatuntia myöhemmin, kun olin ihan varma, että täällä sisällä hiippaili joku.

Mä olin yöllä ihan paskanjäykkänä kauhusta, kun heräsin yskimään ja niistämään. Mä olin ihan varma, että täällä piilottelee jossain joku sarjamurhaaja tai joku muu sairas pervo, enkä uskaltanu nousta sängystä mihinkään. Kannattanee varmaan jatkossa jättää Rizzolit ja Islesit kattomatta, jos sillä sarjalla on tuommonen jälkiseuraus. Ei se kyllä oikeestaan ollu edes kamalan pelottava, mutta se kirja, mistä eilinen jakso kerto, on ihan kamala. 

Mun tekee ihan hirveesti mieli Profeelin kaakaonmakusta proteiinijuomaa. Eli suomeksi sanottuna, vanhaa kunnon pillikaakaota! Olin eilen taas jonku sortin mainonnan uhri ja haksahin ostamaan sitä, kun siwassa se oli niin sopivasti tyrkyllä. Isäntä ei ollu k-kaupasta löytäny, eli toisinsanoen noi purkit ei oo kävelly heti sisälle astuttaessa vastaan, niin ei oo varmaan sen kummin jaksanu katellakaan.