Tyllerö sai nimekseen Neela. Sylikummin hauikset kramppasi pahemman kerran ja oli niin hiki, että teki mieli kiljua papille, että nyt vauhtia, mä oikeesti kuolen kohta.Tyttö hymyili mulle koko tilaisuuden alun ajan kuin Naantalin aurinko ja nukahti sen jälkeen ja nukkui tyytyväisenä loppuun asti.
Kun mä kuulin Neelan koko nimen, mun näkökenttä sumeni täysin ja kyyneleet alko valumaan ihan valtoimenaan. Mä en olis ikinä uskonu, että Bigbro ja Sil antaa lapselleen mun nimeäni toiseksi nimeksi! En ikinä. Mä käännyin kattomaan niitä ihan hölmistyneenä kyyneleeni läpi ja kumpikin vaan virnuili mulle ja mun onnellisuudelleni.
Nyt mun käsiin sattuu niin paljo, etten jaksa kirjottaa paljon mitään. Mä haisen vieläkin ihan vauvalle (ihana tuoksu!) kun hyysäsin Neelaa koko illan. Sai vanhemmatkin vähän "omaa aikaa", kun mä syötin ja olin Neelan kans sen aikaa, kun ne kävi saunassa.
Mä söin itteni niin täyteen, että teki oikeesti mieli verestää vanhoja muistoja ja tunkee sormet kurkkuun, kun oli niin karmee olo. Itsehillintä oli taas ihan vieras termi tämän päivän aikana. Mässäilyä jatketaan huomenna, kun äiti lupas tehdä isänpäiväsafkaa... Voi apua, mä saan varmaan mennä vyörymällä kotiini täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti