Neljä yötä jouluun

Ja mä olen aivan poikki. Mä voisin ruikuttaa tästä väsymyksen määrästä loputtomiin, kuten ehkä olette huomanneetkin. Mä paiskasin eilen kymmenen korvilla nukkuu ja nukuin puoli kasiin asti aamulla, silti iski töissä iltapäivällä ihan tautinen uupumus. Mulla on (taas kerran) flunssa, yskin niin kovaa, että kohta pääsen kunniajäseneksi johonkin hengitysvaikeuksista kärsivien kerhoon. Se vetää varmaan voimat aika hyvin ihan maihin. Lisänä toki se, että lomaan on enää kaks päivää. Tai siis, huominen on vielä normaali työpäivä, torstaina käyn vaan aamulla töissä ja se on sitten siinä tälle vuodelle! 

Mä kävin eilen pitkästä aikaa moikkaamassa Maita, kummitytyä ja koko niiden perhettä. Houkuttelin sitten Main mukaani mein joulujuhlaankin. Tajusin samalla sen, miten kovaa mä olen kaivannu Maita töissä ja koko ihmistä muutenkin, kun se on niin ihanarakaskultapieni mulle. Tässä on livahtanu ihan luvattoman pitkä aika, että me ei oo nähty ollenkaan, pitäis vissiin asialle koittaa tehdä jotain. Sovittiin, että mentäis tammikuulla ihan kaksistaan taas vähän kattelemaan yöelämää ja tilitettäis kaikki asiat pois mielen päältä. Minä en nimittäin mitään tipattomia pidä, painan loppiaisviikonlopuksi Markelandiaan ja vedetään taas semmoiset tumut, että siitä onkin hyvä sitten jatkaa maanantaina töitä. 

Nyt on joululahjat pakattu niin, että tarvii vaan muistaa kaapata tuo säkki torstaina mukaansa, kun  lähdetään reissunpäälle. Isäntä saa huomenna toimittaa kummipoikansa lahjan perille, niin sitten on kaikki ihan oikeasti hoidettu. Ylihuomenna tähän aikaan ollaan jo melkein Kuopiossa, mä alan pian laskee tunteja! Ihan hyvä, että tuun Tampereen kautta kotiin sieltä, niin on sit vähän pehmeempi lasku. Marke lupas, että saan juoda poruviinaa ja parkua sitten sen olkapäätä vasten ikävääni pois.

Niin juu, pyysin Markea tekemään mul tänne "mun näköisen" bannerin. Tuo on työn lopputulos, ihana! Tequila ja Brian Kinney.

Ps.