Mua meinasi tänään ihan tosissaan kyrsiä. Istuin vajaan kaks tuntia koulunkäynninohjaajien palaverissa tänään, enkä tullu hullua hurskaammaksi. Alkaa ihan tosissaan poltella persettä se, että mitä mä oikeasti ensi syksynä teen. Yhdestä suunnasta sanotaan, että juu juu, kyllä niitä hommia on. Mutta hitto, mä tahtoisin tietää, että missä niitä hommia ja on minkälaisella viikkotuntimäärällä. Ja toki sekin ois ihan jees, että sainko mä jonkun vakituisen määräaikasen pestin, vai jatkanko edelleenkin määräaikaisena. Että odotellaanpa taas vähän lisää, josko jopa ens viikon aikana selviäis.
Vitutusta poistaakseni marssin töitten jälkeen Lindexille ja hain itelleni kahdet tissiliivit. Sattu kerrankin kertanappasulla oikeanlaiset, sit hain vielä henkkamaukasta kolmet leggarit, joten tervetuloa kesä. Vielä kun alkais nuo kesäkelit. Ainakin Berliiniin asti mä selviän nyt noilla retkuilla, kun perjantaina hain kahdet ballerinat sittarista. Sit kun tosiaan pääsis vielä niitäki käyttää, että en ihan iskemättömillä kengillä kimpoilis Berliiniin. On varmaan ihan itsemurhaliiton suosittelema kikka, että lähdetään iskemättömillä kengillä kaupunkilomalle!
Tossa kaupungilla tallustellessani huomasin, että vaikka mun mielestä on vielä aika kylmä (eli nahkatakin alle laitetaan huppari ja kuljetaan farkuissa ja tennareissa) niin moni muu on erimieltä. Eniten mun silmään kyllä pisti joku tylleröinen, joka oli pukeutunut ihonvärisiin ohkasiin sukkahousuihin ja minisortseihin. Eihän siinä mitään, mutta sitten sillä oli yläosa verhottuna lantiomittaseen karvahupputakkiin ja jäääääätävän paksuun kaulaliinaan! Näytti suoraansanoen siltä, että on kotoota lähtiessä vaan unohtanu pöksyt kotiin, jos pystyy kulkemaan kintut melkein paljaana, mutta yläpää tarvii verhota samaan tapaan, kuin talvipakkasilla. Olin taas tyylipoliisi ja kilauttelin henkisiä sakkoja siihen suuntaan.
Voi armo ja laukaus taas tätä väsymystä. Kahtena iltana jo uni ollu ihan perkeleellisen tiukassa, oon pyöriny sängyssä vaikka miten kauan ennen nukahtamista. Taivaan kiitos, ei tarvii enää tällä viikolla nousta kuudelta. Torstaina on kyllä ihan törkysen pitkä päivä, kun lähetään ekaluokkalaisten kanssa retkelle, mistä palaudutaan takasin koululle vasta viiden korvilla. Great. Varsinkin, kun mun kohdallani duunipäivä alkaa jo kasilta, enkä ehdi pitää yhdenyhtä taukoa koko hiton päivän aikana. Oon henkisesti ja fyysisesti todennäkösesti ihan loppu torstaina kotiuduttuani. Tai sitten en kotiudu, vaan loikkaan lossilta Itämereen, jos oikeesti hajottaa tarpeeksi.
Kuin mä voinkaan olla näin loppu jo tässä vaiheessa. Kolme viikkoa ja kolme päivää. Ja pahin taitaa olla vasta edessä päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti