Miun särkee hammasta. Tai ei sitä oikeestaan enää niin paljon särje, kun päivällä töissä särki. Soittelin lempipaikkaani, eli hammaslääkäriin ja sain ajan heti neljäksi ja hyökin töistä sitten sinne ruikuttamaan suutani.
Parasta kaikessa, oikeastaan mitään ei ollut vialla. Joku iänvanha paikka oli vähän lohjennut ja lääkäritäti hio sitä sitten parempaan kuosiin, sattu kyllä ihan maan keleen paljon. Viereinen hammas on juurihoitohammas, pelotteli mokoma jo silläkin, että joutuuko siihen tekee uuden juurihoidon.
Parin viikon päästä meen paikkauttaa ton lohjenneen paikan, jos ennen sitä alkaa huutavasti särkemään, niin pitää heti soitella ja kai ne sitten jotain keksii.
Mä olen niin tuskainen näitten hampaitteni kanssa. Hammaslääkäri joskus mulle ihan nätisti sanokin, että ei hän mua luulotautisena pidä, mutta joskus niitä hampaita vaan särkee, vaikkei siellä mitään vikaa olekaan. On vaan niin helkkarin turhauttavaa, jos suusta vihlasee joka kerta, kun koittaa syödä jotain. Vielä turhauttavampaa on se, että käyt hammaslääkärissä avaamassa suusi ja todetaan, että eipä täällä mitään vikaa ole. Mahtavaa.
Lisäksi mä pelkään hammaslääkäriä melkein yhtä paljon, kuin ahtaita paikkoja tai pimeää. Mä en suostu menemään mihinkään muualle operoitavaksi, kun tonne yksityiselle hammaslääkärille ja sillonkin vaan sille samalle naiselle, missä oon käyny pari vuotta. Meinasin saada sydänhalvauksen kaks vuotta sitten, kun röntgenkuvista selvisi, että miun viisaudenhampaat kasvaa kirjaimellisesti päin persettä. Niistä ei yksikään mahtunu nousemaan ylös, joten ne oli kaikki leikattava pois.
No, jälkeenpäin täytyy sanoa, että se viisureiden leikkaaminen on oikeesti mukavin operaatio, mitä hammaslääkärissä voidaan tehdä. Ne jälkiseuraamukset on sitten ihan muita juttuja. Oli suorastaan lystikästä, kun vielä viikko leikkauksen jälkeen oli toinen silmä ja puoli leukaa mustana. Ja ne jälkisäryt, voi pyhä jysäys sentään. Onneksi sitäkään operaatiota ei tarvii kokea enää ikinä.
Nyt mä sitten toivon, että ei tuo hammas äidy särkemään vaikkapa torstaina. Meinaan sitten mä itken ja ihan vitun lujaa. Se nimittäin tarkottaa sitä, että saan kitua pääsiäispyhien yli, vetää buranaa ja vittu turruttaa itteni vaikka vodkalla, että kestän sinne tiistaille asti, ennen kun pääsen omaan hammaslääkäriin. Aika hätä saa olla, että alan mihinkään päivystyksiin soittelemaan. Siks toisekseen, varmaan saa olla puoli purukalustoa irti suusta, ennen kun alkaavat sieltä keskellä pyhiä hoitelemaan yhtään ketään.
Ihan muuten kun ei riittäis se, että se hammaslääkärissä käyminen koskee ja pelottaa. Melkein miellyttävintä on se, kun saa tassuunsa laskun ja alkaa varovasti tiiraamaan, että montako satasta tämä legojen kunnossapito nyt mahtaa syödä. Että juu, kallistahan tuo lysti on. Mutta en tosiaan ala opetella käymään kunnallisessa hammaslääkärissä sen takia, että saisin odotella jonossa puoli vuotta ja lisäksi saisin ajan keskelle päivää, eli joutuisin töissä sompailemaan oikein kunnolla, että pääsen hoidattamaan purukalustoni.
Kotiin päästyäni mä väänsin nakkisoppaa niin ison kattilallisen, että riittää varmaan taas koko viikoksi tuota syötävää. En kyllä syöny sitä ite vielä yhtään, kun ei mulla oikein ole edes nälkä. Ehkä sekin vielä tässä illanmyötä yllättää, ja kauhon kitaani lautaskaupalla tuota soppaa. Väsyttää kyllä niin reteesti, että hyvin myöhäisiä yösyöntejä tuskin tarvii tänään harrastaan. Innostuin eilen lukemaan Liza Marklundin Panttivankia ja kello taisi käydä jo puoltayötä, ennen kuin maltoin pistää kirjan pois ja alkaa nukkumaan.
Onneksi on enää kolme aamua. Niistä vaan yhtenä tarvii nousta kuudelta, Luojan kiitos. Saisinko mä tänään mentyä vähän aikaisemmin nukkumaan...?
1 kommentti:
CAM GIGANDET! Cam fucking Gigandet :omg:
Lähetä kommentti