Mikä siinä oikein on, että kun loppuu rahat, niin silloin alkaa loppumaan kaikki muukin mahdollinen? Tänä aamuna jouduin sutimaan kainalooni jotain Rexonaa, mikä mulla on lojunu tuolla kaapissa jo vaikka kuin kauan, kun Nivean dödö loppu. Ripsivärin sutiminen on ihan tuskaa, kun sitä harjaosaa saa pyörittää vaikka mille mutkalle, että viimesetkin tökötit purkin seinistä tarttuisi kiinni ja päätyis ripsiin. Meikkivoidetta saa puristaa rystyset valkeana, että sitä saa tippaakaan ulos sieltä purkista.
Äsken huomasin, että vanulaputkin vetelee viimeisiään. Voi kyrsäke sentäs, en muuta sano. Periaatteestakaan en ala ostaa uusia luottokortilla, vaan kärvistelen nyt mahdollisesti maanantaihin asti. Jos hyvä tuuri käy, niin heittäydyn siaksi ja maksatan isukilla uudet maskit ja dödöt. Kai sitä saa persaukeinen olla omien vanhempiensa kanssa vielä aikuisenakin? Tuli meinaan ihan törkysen rikas olo, kun tänään vilkasin tilille. Olis näyttäny edes nollaa! Vaan ei, siellä oli iloisen punaiset numerot, -1.06 euroa. Wuppiduu, bailataanko heti vai odotetaanko huomiseen? Mä olen siis selkästi oikee mestari pitämään talouteni kuosissa. Ens kuussa vois vaikka juhlia vähän vähemmän, niin riittäis rahatkin paremmin.
Hain eilen pankista lainavapaat kuukaudet toukokuusta elokuuhun ja onnistuhan se. Viiskymppiä mokoma riemu kyllä kustantaa, vaan eipähän tarvii vähistä päivärahoistaan enää lainaa maksella, luojan kiitos. Eipä sillä, ens talven aikana pitäs sitten sekin riemu olla maksettu. Juu, otin kahdelle vuodelle 5000e opintolainaa ja maksan sitä kuus vuotta pois, mikäs siinä... Saattaa sitä olla rikas olo, kun jää kuussa satanen enemmän näppiin, kun nyt. Tai sitten ei. Mut mieluummin näin, opiskelujen alkaessa sitä lainaa oli pakko ottaa, kun opintolainaa sain huiketat 12 e kuussa. Olinhan alle 20 vuotias, niin mun vanhempien tulot vaikutti mun tuloihin, vaikka asuin toisella puolen Suomea, kun ne. Enkä mä kyllä kotoota minkäänlaista kuukausiavustusta saanu, ihan omillani pärjäsin.
Huomenna tarvii juosta töitten jälkeen apteekissa ja pakata kimpsut ja kampsut pitkää viikonloppua varten. Sit perjantaina pitää ottaa kaikki rojunsa töihin mukaan, kun kimpoan sieltä suoraan junaan ja kohti Savoa. Jahka Serna on vielä huomenna iltapäivällä tyksissä, niin kaippa sitäkin vois käydä viihdyttelemässä, tänään mä oon kouluretken ja ylipitkän työpäivän jälkeen ihan reporanka makaroni. Jaksan vain ja ainoastaan istua tässä ja tuijottaa eteeni, bussia odotellessa kauppatorilla tuntu ihan sille, että nukahdan pian seisaalleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti