Ja oli muuten vihonviimenen kerta, kun minä kaadan salmaria suustani alas. Voi hyvä jumala, jos tää paskominen ei pian lopu, niin miulta sulaa persereikä irti. Oon kohta mutustanu Marken imodiumit naamaani, mut ei tunnu auttavan. Ajateltiin tälleen rapelopäivän kunniaksi ajella Marken kotona vielä iltasella, kun ei tässä nyt mikääm tappodarra oo kummallakaan ollu. Allekirjoittanu on vaan saanu juosta melkein vartin välein istumassa pöntöllä. Käyn ostamassa banaania kilokaupalla ja ahdan ne kitusiini, etten paskanna housuuni tossa tunnin ajomatkan aikana. Mie alan kyllä olla ihan tuskanen tän mahani ja sen toimimisen kanssa. Mun ruuansulatusjärjestelmäni elää ihan omaa elämäänsä ja minä saan sitten kärsiä, kun massu on sitä mieltä, että nyt on ajettu suusta alas jotain hyvin hyvin sopimatonta.
LilBro oli tänään käyny kotona kertomassa uutisensa. Se ite soitti mulle ihan ekana ja oli tosi innostunu muitten reaktioista. Tässä kohtaa minä huokasin helpotuksesta, ainakaan kukaan ei ollu vetäny palkokasveja nekkuunsa. Sitten soittelikin äiti ja viimeisenä Sil. Äiti oli kyllä aika järkyttyny, mutta joko se ei ollu vielä käsittäny kunnolla koko juttua tai sitten se reagoi asiaan huomattavasti rauhallisemmin, kuin minä ja BigBro. Ehkä tämä alkujärkytys alkaa nyt laantua ja minäkin alan olemaan ihan suht sinut asian kansssa. LilBro oli kovasti jutellu, että meneevät yhdessä tulevan äitin kanssa käymään, jahka ensimmäinen neuvolareissu on takanapäin. Toivottavasti se lupaus pitää....
Minä voisin vielä keittää teetä ennen lähtöä. Senkin on sanottu rauhottavan mahaa, mutta katotaan nyt, että kuinka mun mahtaa käydä! Marke tuntuu vetävän ja vaatetta niskaan, joten ehkä mäkin kunnostaudun ja nousen ylös täältä lämpimästä sängystä. Pitää vähän oikoa tukkaansa ja pukea, en kyllä muuten jaksa nähdä vaivaa ulkonäköni eteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti