Isäntä on näköjään vaihtanu tupakkamerkkiään, kun se ei ollu Prismassa muistanu vihreän Smartin numeroa, niin nykyään äijä ostaa sitten vihreää Kentiä. Aika hyvin, kun summa painasulla oli kuitenkin tullu jotain vihreetä.
Mä kävin tänään Skanssissa ostoksilla ja kassajono juuttu taas jonkun onnettoman kohtalotoverin takia, joka osti röökiä. Ennen ostokset ladottiin kassalle, automaatista painettiin omaa merkki ja se oli siinä. Nytten ladotaan ne ostokset, sen jälkeen kysytään kassatätiltä tai -setältä numeroa. Tässä kohtaa sitten tulee pitkä jumitus, jos ei ihan tarkkaan osaa sanoa sitä omaa merkkiään. Meikäläinen on onneksi saanu omansa ihan pelkällä "vihreän maxi Smartin numero, kiitos."
Tänään mun edellä oli semmonen järkäleen kokonen ja motoristin näkönen mies. Mä olisin ulkonäön perusteella kuvitellu, että se polttaa jotain Camelia tai kuusen oksia ilman filtteriä. Herra halus kuitenkin jotain Marlboroa, jonka nimeä ei tosiaan ihan heti osannu suoraan sanoa. Kassaneiti sitten lykkäsi sen listan miehen käteen ja se sai oman merkkinsä. Tässä vaiheessa mun takanani alkoi joku murpattaa kaverilleen, että miten tääkin voi näin kauan kestää.
Niinpä. Hyvää vauhtia mennään johonkin holhousvaltioon. Mitä tällä nyt ajetaan niinkun takaa? Minun tupakoimiseni ei ainakaan vähene sillä, että joudun vieraassa kaupassa kysymään, että minkä numeron takaa se vihreä Smart löytyy. Nyt jos aletaan väittää, että lapsille on pahaksi, kun tupakkatuotteet on näkyvillä, niin minä nauran ja paskaisesti. Minä oon ihan vissi, että jos joku alkaa polttaa tupakkaa, niin se ei kyllä tasan johdu siitä, että ne röökiaskien kuvat on näkyny automaatin kyljessä. Enkä usko sen johtuvan vanhempien esimerkistäkään.
Mun vanhemmat ei oo koskaan polttanu vakituisesti ja meidän (mun ja velipoikien) nähden ainoastaan muutamia kertoja. Siitä huolimatta kolmesta lapsesta jokainen on tupakoinut vakituisesti, LilBro lopetti reilu vuosi sitten. Täysi-ikäinen minäkin olin, ennen kuin sauhuttelemaan aloin, enkä oikeastaan tiedä, että miksi. Siksi kai, kun amiksessa oli niin helppo mennä kavereiden mukaan juoruamaan tupakkakatokseen ja myöhemmin sitä vaan alkoi kantamaan omatkin kessut kouluun.
En minä tätä herranen aika tietenkään kellekään suosittele! Olen Maista enemmän kuin ylpeä, kun se on 23-vuotias eikä eläissään edes maistanut tupakkaa. Mielelläni minäkin lopettaisin, jos se vaan olisi yhtään helpompaa! Minusta kun tulee ihan raivohärkä samantien, kun joudun olemaan ilman tupakkaa. Työpäivä ei tuota ongelmia olla ilman, mutta jos on mahdollisuus päästä tupakalle (esim. kotona) eikä ole mitään parempaa aktiviteettia, niin kyllä minun jossain vaiheessa alkaa tehdä mieli. Eikä päivä lähde kunnolla käyntiin ilman aamusavuja. Yksi maailman parhaimmista yhdistelmistä on Battery ja tupakka. Tai siideri ja tupakka.
Se vaan kammottaa, että minkähän kokoiseksi tämäkin rouva mahtaa paisua, sitten kun se tupakoinnin lopettamisen aika on käsillä. Ja viihtyykö miun seurassa enää yksikään ihminen, kun olen jatkuvasti viulunkielenä. Ei sitä turhaan puhuta hermosavuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti